Venäjä http://tapanikpp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132403/all Fri, 23 Feb 2018 22:36:35 +0200 fi Venäjän varjoarmeija sai siipeensä Syyriassa - paljon avoimia kysymyksä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251321-venajan-varjoarmeija-sai-siipeensa-syyriassa-paljon-avoimia-kysymyksa <p>Yhdysvaltain ja Venäjän toiminta Syyrian monikansallisessa sodassa, eri puolilla ja erilaisin tavoittein, on ajankohtaistanut ne riskit ja katalyyttiset uhat, joita suurvaltojen operointi pienellä kiistamaalla väistämättä synnyttää.</p> <p>​Tarkoittamattomien seurausten minimoimiseksi maat övat sopineet lähtökohtaisesti järkevästä ilmoittamismenettelystä:</p> <p>kuka, mitä, missä, milloin?</p> <p>Tällä pyritään ensisijaisesti estämään toisen osapuolen tuhot, niihin kun ei Ole tarkoitus päätyä.</p> <p>Mutta nyt helmikuun toisella viikolla, tiettävästi 7.2.-8.2.2018 välisenä yönä kaakkois-Syyriassa, Deir Ezzorin maakunnassa sijaitsevien öljhkenttien alueella US dronit ja taisteluhelikopterit ja B-52 pommittajat tekivät selvää noin puolen pataljoonan vahvuisista (ehkäpä 550 miehen) venäläisten sotilaiden joukoista.</p> <p>Tiedot tapahtumista ja uhrien määrästä vaihtelevat. Tämän hetkisten käytettävissäni olevirn tietojen mukaan kohteena oli mainitun suuruinen joukko (No Russian Status) palkkasitureita, ilmeisesti Vagner turvallisuuskompleksin rekrytoimista venäläisistä palkkasotilaista, joista ehkä 200-300 kuoli ja noin 200 haavoittui.</p> <p>Joitakin haavoittuneita tai heihin kontaktissa olleita on media onnistunut haastattelemaan, ja olosuhteet yön pimeydessä aavikolla ovat olleet lohduttomat.</p> <p>Ensinnäkin US-RUS -tiedonantosopimus sijainti-toimenpideilmoituksista ei koske statuksettomia palkkasotilaita.</p> <p>Lisäksi US ei luonnollisestikaan tunnusta näitä, eikä suojauskäytäntö koske niitä, eikä Venäjäkään ole tällaista edellyttänyt.</p> <p>Niinpä palkkasoturien nahka on ollut halpa, ja US käytti tilaisuutta täysimääräisesti hyväkseen. Sillä on ollut tiedustelu-, valvonta- ja konventionaalista vakoilutietoa tuon joukon portaittaisesta (5 steps) siirrosta alueelle, ryhmitysestä, saauksestaja operastiosuunnitelmista.</p> <p>Nimellisesti ainakin osa on ollut oligarkki Jevgeni Prigozhkinin öljuputken turvaamistehtäviin rekrytoituja, ja sittemmin öljykenttien laajempaan suojaamiseen kohdennettuja joukkoja.</p> <p>Rekryyttien rungon näyttäisivät muodostavan Donbassin ja yleensä Itä-Ukrainan liikkeisiin osallistuneet sotatiimien veteraanit. Mukana on myös Tsetsenian veteraaneja ym. tulevaisuudettomia, joilla ei Ole työtä, eikäsiten toivoa, tuloja, asemaa, eikä paikkaa venäläisessä yhteisössä, tuskin illuusioitakaan.</p> <p>Siis klassinen luokaton ja asematon sotakenttien lihamyllyihin imaistava joukko. Mutta kuten aina, nämä ovat se empiirisen sodankäynnin ammattiosaajien kerros.</p> <p>Mukana on nuorempia, kirjoittamattomia lehtiä, ja - niin otaksun vahvoin argumentein, myös virallisen rakenteen, ja jopa sen ylimmän eliitin keskijohtoon kuuluvia sotilaita, joiden tavoitteena on hakea ambitionsa mukaisesti uralleen potkua kenttätoiminnan kautta.</p> <p>Hallituksen lähteet övat puhuneet puolenkymmenestä menetyksestä. Tiedottaja Peshkov on todennut, että presidentinhallinto tiedottaa vain valtakunnan armeijaa koskevasta, mistä muusta heillä ei Ole tietoa, joten ei mitään kerrottavaa.</p> <p>Näin se menee, keskus pesee kätensä. Kun isku tapahtui 7.-8. päivien välisenä yön, vaikeasti haavoittuneiden evakuointi tapahtui vasta 11.2.-12.2.2018, eli neljän päivän viiveellä.</p> <p>Vagner-kombinaatilla ei ollut helikoptereita evakuointia suorittamaan, näin on kerrottu. Viiveeseen vaikutti toki sekin, että kombinaatti ei halunnut enää lisä menetyksiä, he tiesivät olevansa US komentokeskuksen luupin alla, niinpä kaikki tapahtui vaikeimman kautta.</p> <p>Tiedossa ei Ole miten monta haavoittunutta näiden vaikeiden vuorokausien aikana kuoli vahavaisen hoidon surauksena. Kansainväliset tarkkailijat odottivat että haavoittuneet evakuoitaisiin eteläisen sotilaspiirin kehittyneimpiin keskussotilassairaaloihin, kuten Odessaan ym. Mutta ilmenikin,että evakuointi, jossa oletettavasti viimevaiheessa oli mukana armeijan kuljetuskoneita, suuntautui Pietariin.</p> <p>RFE/RL:n toimittaja Jelisavata Maijetnajan haastattelema Khovrinon kasakkojen atamaani, itsekin palkkasotilaana toiminut, Jevgeni Shabajev kertoi tietonsa, joisen mukaan haavoittuneilla oli erittäin vaikeita vammoja, kuten shrapnellien ja kranaattien siruja kehossaan ym. Hänen mukaansa noin 300 haavoittunutta evakuoitiin Pietarin lähistölläolevaan Khimkinskin Keskussotilassairaalaan, jonka antama hoito on hyvää ja laadukasta.</p> <p>Yksittäisten sotilaiden nimiä hän ei voi kertoa, koska siitä koituisi ongelmia miehille ja heidän omaisilleen. Kaikki toiminta on tietysti tlimmän valtiojohdon tiedossa ja siunaamaa, mutta varjojen peliä pitää pelata loppuun saakka. Palkka-armeijan luominen on Venäjällä jyrkösti kiellettyä, ja sellaiseen rekrytoitumisesta tulee lain mukaan 15 vuoden tuomio. Tämä varjopeli tuo mukanaan erityisiä tilanteita; kohta 7.-8. välisen yön murskajaisten jälkeen eräs atamani - atamaanit toimibävat hierarkisesti, kunnioitettuina yhteisöjensä arvostamina sotilaskunnin alläpitäjinäja organisaattoreina, ja heille kuuluu myös kutsuntaviranomaisena toimiminen - oli saanut viestin alueensa miehen kaatumisesta ja kertoi siitä avoimesti alueen seutulehdessä, mutta sitten tuli uutissulku voimaan.</p> <p>Amerikkalainen valvonta on onnistunut havaitsemaan joitakin sotilaiden twiittejä tai muita viestejä, mutta siis vain todella vähän Syynä lienee tuhon totaalisuus sekä jyrkkä viestipimennys.</p> <p>Tunnettu kansallismielinen veteraani Igor Strelkov varoitti aikaa sitten venäläisiä menemästä Syyriaan &quot;tienaamaan&quot;. Vagnerin sanotaan luvanneen rekrytointisopimuksessa sotilaille 150.000 ruplaa/kk Eli noin 2650 USD. Osalle, epätoivoisille, on maksettu vain 100.000 ruplaa eli 1770 dollaria.</p> <p>Palkkasoturin sopimuksessa on luvattu haavoittuneelle miljoonan ruplan kertakorvaus eli 18.000 US dollaria. Kaatuneen omaisille summa paperissa on peräti 2 miljoonaa ruplaa eli 36.000 dollaria, mikä venäläisissä oloissa on melkoknen kompensaatio. Nyt jo puhutaan, että aiemmin menehtyneen krasnodarilaisen palkkasoturin omaisetjäivät vaille mitään korvausta. Mediassa on näkynyt joitakin huolestuneiden äitien haastatteluja, ja eräskin leski huokasi: Mieheni meni Syyriaan ja kuoli - for no reason.</p> <p>Ilman mitään syytä..</p> <p>Deir ez-Zorin alueen verinen yö on ensimmäinen kerta sitten kylmän sodan jäätävimpien hetkien kun Yhfysvaltain sotilaat övat tietoisesti ampuneet venäläisiä kohti &quot;tarkoituksella tappaa&quot;.</p> <p>Miten tietoisesti ja miten korkealta tulleella luvalla US Airforcetoimi? Sitä emme tarkalleen tiedä. Sotilaan tehtävä on tuhota vihollinen ja saada hönet toimimaan ampujan haluamalla tavalla.</p> <p>Venäjä on avoimesti käyttänyttaistelukenttiä asevoimiensa uusimpien mallistojen testaukseen ja käyttökokemuksen hankintaa (viidennen sukupolven hävittäjäkone SU-57, uusimmat risteilyohjukset, taisteluhelikopterit jne, ja kuten edellä totesin keskeisissä ylennysputkissa olevat taistelunäyttämön esimiehet, prikaatinkenraalitasoon saakka, heiltä edellytetään kenttäkokemusta ja menestyksellistä taistelukokemusta ylenemiseen). Tämä valtapoliittis- kaupallinen demonstrointi on suuresti kiukuttanut amerikkalaisia, ja niinpä he käytyivät tämän saunan kun se heille tarjoutui..</p> <p>Vaikein mentaalinen ongelma Venäkän johdole koituu omaisten ja veteraanipiirien pahastumisesta: Heiltä meni mies ta miehiä, mutta mitään julkisen suremisen seremonioita ei Tässä tilanteessa sallita, laittoman armeijan, jota ei edes ole olenassa, kaatunutta ei voi seremoniallisesti haudata, ei muistaa, eikä monumenttia pystyttää - olemattomalle.</p> <p>Sotilaiden Äitien ääni on kokolaila tehokkassti vaiennettu, kuten melkein kaikki muukin epäkansallinen häiriköinti&quot;.</p> <p>Mutta atamaanien, sotaveteraanien ja kenties satojen taisteluissa kaatuneiden tai raajarikoiksi tuomittujen ja heidän omaistensa ääntä ei ehkä hevin vaienneta.</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p> <p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltain ja Venäjän toiminta Syyrian monikansallisessa sodassa, eri puolilla ja erilaisin tavoittein, on ajankohtaistanut ne riskit ja katalyyttiset uhat, joita suurvaltojen operointi pienellä kiistamaalla väistämättä synnyttää.

​Tarkoittamattomien seurausten minimoimiseksi maat övat sopineet lähtökohtaisesti järkevästä ilmoittamismenettelystä:

kuka, mitä, missä, milloin?

Tällä pyritään ensisijaisesti estämään toisen osapuolen tuhot, niihin kun ei Ole tarkoitus päätyä.

Mutta nyt helmikuun toisella viikolla, tiettävästi 7.2.-8.2.2018 välisenä yönä kaakkois-Syyriassa, Deir Ezzorin maakunnassa sijaitsevien öljhkenttien alueella US dronit ja taisteluhelikopterit ja B-52 pommittajat tekivät selvää noin puolen pataljoonan vahvuisista (ehkäpä 550 miehen) venäläisten sotilaiden joukoista.

Tiedot tapahtumista ja uhrien määrästä vaihtelevat. Tämän hetkisten käytettävissäni olevirn tietojen mukaan kohteena oli mainitun suuruinen joukko (No Russian Status) palkkasitureita, ilmeisesti Vagner turvallisuuskompleksin rekrytoimista venäläisistä palkkasotilaista, joista ehkä 200-300 kuoli ja noin 200 haavoittui.

Joitakin haavoittuneita tai heihin kontaktissa olleita on media onnistunut haastattelemaan, ja olosuhteet yön pimeydessä aavikolla ovat olleet lohduttomat.

Ensinnäkin US-RUS -tiedonantosopimus sijainti-toimenpideilmoituksista ei koske statuksettomia palkkasotilaita.

Lisäksi US ei luonnollisestikaan tunnusta näitä, eikä suojauskäytäntö koske niitä, eikä Venäjäkään ole tällaista edellyttänyt.

Niinpä palkkasoturien nahka on ollut halpa, ja US käytti tilaisuutta täysimääräisesti hyväkseen. Sillä on ollut tiedustelu-, valvonta- ja konventionaalista vakoilutietoa tuon joukon portaittaisesta (5 steps) siirrosta alueelle, ryhmitysestä, saauksestaja operastiosuunnitelmista.

Nimellisesti ainakin osa on ollut oligarkki Jevgeni Prigozhkinin öljuputken turvaamistehtäviin rekrytoituja, ja sittemmin öljykenttien laajempaan suojaamiseen kohdennettuja joukkoja.

Rekryyttien rungon näyttäisivät muodostavan Donbassin ja yleensä Itä-Ukrainan liikkeisiin osallistuneet sotatiimien veteraanit. Mukana on myös Tsetsenian veteraaneja ym. tulevaisuudettomia, joilla ei Ole työtä, eikäsiten toivoa, tuloja, asemaa, eikä paikkaa venäläisessä yhteisössä, tuskin illuusioitakaan.

Siis klassinen luokaton ja asematon sotakenttien lihamyllyihin imaistava joukko. Mutta kuten aina, nämä ovat se empiirisen sodankäynnin ammattiosaajien kerros.

Mukana on nuorempia, kirjoittamattomia lehtiä, ja - niin otaksun vahvoin argumentein, myös virallisen rakenteen, ja jopa sen ylimmän eliitin keskijohtoon kuuluvia sotilaita, joiden tavoitteena on hakea ambitionsa mukaisesti uralleen potkua kenttätoiminnan kautta.

Hallituksen lähteet övat puhuneet puolenkymmenestä menetyksestä. Tiedottaja Peshkov on todennut, että presidentinhallinto tiedottaa vain valtakunnan armeijaa koskevasta, mistä muusta heillä ei Ole tietoa, joten ei mitään kerrottavaa.

Näin se menee, keskus pesee kätensä. Kun isku tapahtui 7.-8. päivien välisenä yön, vaikeasti haavoittuneiden evakuointi tapahtui vasta 11.2.-12.2.2018, eli neljän päivän viiveellä.

Vagner-kombinaatilla ei ollut helikoptereita evakuointia suorittamaan, näin on kerrottu. Viiveeseen vaikutti toki sekin, että kombinaatti ei halunnut enää lisä menetyksiä, he tiesivät olevansa US komentokeskuksen luupin alla, niinpä kaikki tapahtui vaikeimman kautta.

Tiedossa ei Ole miten monta haavoittunutta näiden vaikeiden vuorokausien aikana kuoli vahavaisen hoidon surauksena. Kansainväliset tarkkailijat odottivat että haavoittuneet evakuoitaisiin eteläisen sotilaspiirin kehittyneimpiin keskussotilassairaaloihin, kuten Odessaan ym. Mutta ilmenikin,että evakuointi, jossa oletettavasti viimevaiheessa oli mukana armeijan kuljetuskoneita, suuntautui Pietariin.

RFE/RL:n toimittaja Jelisavata Maijetnajan haastattelema Khovrinon kasakkojen atamaani, itsekin palkkasotilaana toiminut, Jevgeni Shabajev kertoi tietonsa, joisen mukaan haavoittuneilla oli erittäin vaikeita vammoja, kuten shrapnellien ja kranaattien siruja kehossaan ym. Hänen mukaansa noin 300 haavoittunutta evakuoitiin Pietarin lähistölläolevaan Khimkinskin Keskussotilassairaalaan, jonka antama hoito on hyvää ja laadukasta.

Yksittäisten sotilaiden nimiä hän ei voi kertoa, koska siitä koituisi ongelmia miehille ja heidän omaisilleen. Kaikki toiminta on tietysti tlimmän valtiojohdon tiedossa ja siunaamaa, mutta varjojen peliä pitää pelata loppuun saakka. Palkka-armeijan luominen on Venäjällä jyrkösti kiellettyä, ja sellaiseen rekrytoitumisesta tulee lain mukaan 15 vuoden tuomio. Tämä varjopeli tuo mukanaan erityisiä tilanteita; kohta 7.-8. välisen yön murskajaisten jälkeen eräs atamani - atamaanit toimibävat hierarkisesti, kunnioitettuina yhteisöjensä arvostamina sotilaskunnin alläpitäjinäja organisaattoreina, ja heille kuuluu myös kutsuntaviranomaisena toimiminen - oli saanut viestin alueensa miehen kaatumisesta ja kertoi siitä avoimesti alueen seutulehdessä, mutta sitten tuli uutissulku voimaan.

Amerikkalainen valvonta on onnistunut havaitsemaan joitakin sotilaiden twiittejä tai muita viestejä, mutta siis vain todella vähän Syynä lienee tuhon totaalisuus sekä jyrkkä viestipimennys.

Tunnettu kansallismielinen veteraani Igor Strelkov varoitti aikaa sitten venäläisiä menemästä Syyriaan "tienaamaan". Vagnerin sanotaan luvanneen rekrytointisopimuksessa sotilaille 150.000 ruplaa/kk Eli noin 2650 USD. Osalle, epätoivoisille, on maksettu vain 100.000 ruplaa eli 1770 dollaria.

Palkkasoturin sopimuksessa on luvattu haavoittuneelle miljoonan ruplan kertakorvaus eli 18.000 US dollaria. Kaatuneen omaisille summa paperissa on peräti 2 miljoonaa ruplaa eli 36.000 dollaria, mikä venäläisissä oloissa on melkoknen kompensaatio. Nyt jo puhutaan, että aiemmin menehtyneen krasnodarilaisen palkkasoturin omaisetjäivät vaille mitään korvausta. Mediassa on näkynyt joitakin huolestuneiden äitien haastatteluja, ja eräskin leski huokasi: Mieheni meni Syyriaan ja kuoli - for no reason.

Ilman mitään syytä..

Deir ez-Zorin alueen verinen yö on ensimmäinen kerta sitten kylmän sodan jäätävimpien hetkien kun Yhfysvaltain sotilaat övat tietoisesti ampuneet venäläisiä kohti "tarkoituksella tappaa".

Miten tietoisesti ja miten korkealta tulleella luvalla US Airforcetoimi? Sitä emme tarkalleen tiedä. Sotilaan tehtävä on tuhota vihollinen ja saada hönet toimimaan ampujan haluamalla tavalla.

Venäjä on avoimesti käyttänyttaistelukenttiä asevoimiensa uusimpien mallistojen testaukseen ja käyttökokemuksen hankintaa (viidennen sukupolven hävittäjäkone SU-57, uusimmat risteilyohjukset, taisteluhelikopterit jne, ja kuten edellä totesin keskeisissä ylennysputkissa olevat taistelunäyttämön esimiehet, prikaatinkenraalitasoon saakka, heiltä edellytetään kenttäkokemusta ja menestyksellistä taistelukokemusta ylenemiseen). Tämä valtapoliittis- kaupallinen demonstrointi on suuresti kiukuttanut amerikkalaisia, ja niinpä he käytyivät tämän saunan kun se heille tarjoutui..

Vaikein mentaalinen ongelma Venäkän johdole koituu omaisten ja veteraanipiirien pahastumisesta: Heiltä meni mies ta miehiä, mutta mitään julkisen suremisen seremonioita ei Tässä tilanteessa sallita, laittoman armeijan, jota ei edes ole olenassa, kaatunutta ei voi seremoniallisesti haudata, ei muistaa, eikä monumenttia pystyttää - olemattomalle.

Sotilaiden Äitien ääni on kokolaila tehokkassti vaiennettu, kuten melkein kaikki muukin epäkansallinen häiriköinti".

Mutta atamaanien, sotaveteraanien ja kenties satojen taisteluissa kaatuneiden tai raajarikoiksi tuomittujen ja heidän omaistensa ääntä ei ehkä hevin vaienneta.

]]>
1 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251321-venajan-varjoarmeija-sai-siipeensa-syyriassa-paljon-avoimia-kysymyksa#comments Sotilaiden äidit Syyrian sota Venäjä Yhdysvallat Fri, 23 Feb 2018 20:36:35 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251321-venajan-varjoarmeija-sai-siipeensa-syyriassa-paljon-avoimia-kysymyksa
Yhden ”terroristi” on toisen ”kapinallinen” http://larevisora.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251256-yhden-terroristi-on-toisen-kapinallinen <p>&quot;Terrorismi&quot; mielletään usein jonkin epämääräisen aatteen tai päämäärän ajamiseksi väkivallan tai sen uhan avulla. Uutisia seuraavat saattavat tunnistaa &quot;terrorismille&quot; myös toisenlaisen, huomattavasti vielä joustavamman käyttötavan. Termi liittyy nimittäin propagandaan ja aivan erityisesti sotapropagandaan. Aseellista vastarintaa kutsutaan usein &rdquo;terroristeiksi&rdquo; varsinkin jos termin käyttäjä asemoi itsensä konfliktin vastakkaiselle puolelle. Jos puhuja itse kannattaa aseellista vastarintaa, hän käyttää usein neutraalimpaa ja hohdokastakin termiä &rdquo;kapinallinen&rdquo;. &rdquo;Terroristin&rdquo; ja &rdquo;kapinallisen&rdquo; käsitteet siis joustavat näkökulman ja poliittisten päämäärien mukaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Informaatiovaikuttamisen avulla liitetään usein negatiivisia tunnepitoisia mielleyhtymiä johonkin konfliktin tai jännitteen osapuoleen. Selkeä esimerkki tästä on &rdquo;terroristiksi&rdquo; tai &rdquo;kapinalliseksi&rdquo; nimittäminen. Tehokas informaatiovaikuttaminen juurruttaa ihmisten ajatteluun positiivisen tai negatiivisen asenteen konfliktin osapuolta kohtaan niin tehokkaasti, että tosiasiat eivät enää pysty helposti vaikuttamaan näihin mielikuviin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ajankohtaisena esimerkkinä mainittakoon Turkissa oikeuksiaan ajavat omasta mielestään kapinalliset kurdit. He ovat turkkilaisille terroristeja. Näitä terroristeja Turkki näkee myös Syyrian puolella rajaa. Syyriassa kurdit pitävät Turkin tukemia aseellisia joukkoja terroristeina. Näitä ryhmiä Turkki taas pitää kapinallisina, siis suhteessa varsinkin Syyrian hallintoon. &rdquo;Kapinallisiksi&rdquo; tai &rdquo;terroristeiksi&rdquo; kutsuminen riippuu näkökulmasta, tavoitteista, ajasta ja paikasta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kun puhutaan sotapropagandasta, suomalainen yhdistää sen Syyriaan, Venäjään tai jonnekin vähän kauemmas. Jos kuitenkin sotia ja myös geopolitiikan ympärillä pyörivää informaatiosotaa seuraa tarkemmin, huomaa, että se ulottuu myös tänne Suomeen ja jopa jokapäiväiseen elämäämme.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tästä oivallinen esimerkki nähtiin jokin aika sitten, kun suomalainen media kertoi, miten kapinalliset Syyriassa ampuivat alas venäläisen sotakoneen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Informaatiovaikuttaminen on iskostanut mieliimme käsityksen Syyrian demonisesta hallinnosta, jota vastaan taistelee sitkeä vastarinta. Emme kutsu Syyriassa operoivaa vastarintaa &rdquo;terroristeiksi&rdquo;, vaan &rdquo;kapinallisiksi&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Yle siis otsikoi: &rdquo;Syyrian kapinalliset ampuivat alas venäläisen sotilaskoneen&rdquo;</p><p><u><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Fuutiset%2F3-10057903&amp;h=ATOSzvU-00nJUaLeVSRTQd7_enISYvwgLodvtJj6G3yjCDL8qT0lpC3oa7nNHAg0R6k2-N1Ebt1tHHVnXjm4z_VF0-pTKgxTfB3Um83LWJZSoSSCyfLuNnDqI-ou505MHAAV3Ea6DSTuzlqLfjKph3kOzGTyhw_XmOLmN64Je9bpOf_UhILitaM7daqlNZ2NhePou3Wpbi3VZAIsW-RiFDC7RRASDqsnRq9-xDt-xu7XKOXonOlKbJCx4H1OK4hWVuhEL46AcfI89_YZY1Y">https://yle.fi/uutiset/3-10057903</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>MTV3 uutisoi: &rdquo;Venäjän mukaan lentäjä pakeni heittoistuimella, mutta kuoli sen jälkeen taistelussa &rdquo;terroristeja&rdquo; vastaan.&rdquo;</p><p><u><a href="https://www.facebook.com/mtv3uutiset/posts/10154971313740356">https://www.facebook.com/mtv3uutiset/posts/10154971313740356</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä lainausmerkeillä viitataan siihen, että Venäjä toki kutsuu &quot;kapinallisia&quot; &quot;terroristeiksi&quot;, mutta meidän on syytä tajuta, että se on osa venäläistä propagandaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin Sanomat kertoo, että &rdquo;Kapinallis&shy;joukot ampuivat alas venäläis&shy;koneen Syyriassa &ndash; Venäjä kertoo tehneensä ilmaiskun alueelle&rdquo;</p><p><u><a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.hs.fi%2Fulkomaat%2Fart-2000005551965.html&amp;h=ATNSEf4HvLEe2csgVM-mcFC_j76_Bwuv9cb4UWt3AXYrcHcDltYve9hNLTR-xZ38aiYuUbqP9dk6tQASNZq8aEVxFFedyMqHbJ_274dhEOHuRVS0PKcndHyCNkVDJsX1JejRKIz5RLnf91haW5_t4rqu5gOrIijTBJ7pa9eKQ2UFGnTf_TJYZSmq2aoQjdFF6R96-suaDFCVJSca8TcWs2XhMcfD0NclGHSFgtobS0dY5DRFfwPRjM6lJokjXEp3ssGwbhUW2knTw0dBtHs">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005551965.html</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suomalaisessa mediassa siis puhutaan yksissä tuumin &rdquo;kapinallisista&rdquo;, jotka taistelevat Syyrian hallintoa vastaan, jonka apuna Venäjä suorittaa ilmaiskuja.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Nämä samaiset mediat osaavat kuitenkin jutuissaan myös kertoa, että kyseinen kapinallisten ryhmä on jihadistinen Hayat Tahrir al-Sham, eli pariinkin kertaan nimeään muuttanut Syyrian al-Qaida. Suomalaiselle medialle al-Qaida on siis ryhmä &rdquo;kapinallisia&rdquo;, ei &rdquo;terroristeja&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Venäjä siis pommitti al-Qaidaa. Olemme tottuneet kuulemaan, että Venäjä pommittaa kapinallisia tai viattomia siviileitä, joten tämä ei vahvasti läntisen narratiivin mukaan ole uutinen, vaikka se toisi monelle lukijalle kaivattua lisätietoa ja selvennystä tilanteeseen. Eivätkä toki nämä lehtijututkaan sillä hekumoi, että al-Qaida taistelee Syyrian hallintoa vastaan ja Venäjä tässä sitä nyt pommittaa. Läntisessä narratiivissa ei tällaisia asioita painoteta, nehän voisivat vielä kääntyä sitä itseään vastaan. Propagandalle tyypillisesti termivalinnoilla ja korostuksilla meille kerrotaan sopivaa tarinaa. Asiaan kuuluu myös olennaisten seikkojen sivuuttaminen, kuten tässä se, että yksi Syyrian hallintoa vastaan taistelevista vahvimmista kapinallisryhmistä koko sodan ajan on ollut nimenomaan Syyrian al-Qaida.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Läntinen propaganda valmiine asenteineen on tehnyt sekä toimittajista että lukijoista älyllisesti niin laiskoja ja tahdottomia, että eivät tunnu tajuavan alkuunkaan mitä kirjoittavat tai lukevat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Terrorismi" mielletään usein jonkin epämääräisen aatteen tai päämäärän ajamiseksi väkivallan tai sen uhan avulla. Uutisia seuraavat saattavat tunnistaa "terrorismille" myös toisenlaisen, huomattavasti vielä joustavamman käyttötavan. Termi liittyy nimittäin propagandaan ja aivan erityisesti sotapropagandaan. Aseellista vastarintaa kutsutaan usein ”terroristeiksi” varsinkin jos termin käyttäjä asemoi itsensä konfliktin vastakkaiselle puolelle. Jos puhuja itse kannattaa aseellista vastarintaa, hän käyttää usein neutraalimpaa ja hohdokastakin termiä ”kapinallinen”. ”Terroristin” ja ”kapinallisen” käsitteet siis joustavat näkökulman ja poliittisten päämäärien mukaan.

 

 

Informaatiovaikuttamisen avulla liitetään usein negatiivisia tunnepitoisia mielleyhtymiä johonkin konfliktin tai jännitteen osapuoleen. Selkeä esimerkki tästä on ”terroristiksi” tai ”kapinalliseksi” nimittäminen. Tehokas informaatiovaikuttaminen juurruttaa ihmisten ajatteluun positiivisen tai negatiivisen asenteen konfliktin osapuolta kohtaan niin tehokkaasti, että tosiasiat eivät enää pysty helposti vaikuttamaan näihin mielikuviin.

 

 

Ajankohtaisena esimerkkinä mainittakoon Turkissa oikeuksiaan ajavat omasta mielestään kapinalliset kurdit. He ovat turkkilaisille terroristeja. Näitä terroristeja Turkki näkee myös Syyrian puolella rajaa. Syyriassa kurdit pitävät Turkin tukemia aseellisia joukkoja terroristeina. Näitä ryhmiä Turkki taas pitää kapinallisina, siis suhteessa varsinkin Syyrian hallintoon. ”Kapinallisiksi” tai ”terroristeiksi” kutsuminen riippuu näkökulmasta, tavoitteista, ajasta ja paikasta.

 

 

Kun puhutaan sotapropagandasta, suomalainen yhdistää sen Syyriaan, Venäjään tai jonnekin vähän kauemmas. Jos kuitenkin sotia ja myös geopolitiikan ympärillä pyörivää informaatiosotaa seuraa tarkemmin, huomaa, että se ulottuu myös tänne Suomeen ja jopa jokapäiväiseen elämäämme.

 

 

Tästä oivallinen esimerkki nähtiin jokin aika sitten, kun suomalainen media kertoi, miten kapinalliset Syyriassa ampuivat alas venäläisen sotakoneen.

 

 

Informaatiovaikuttaminen on iskostanut mieliimme käsityksen Syyrian demonisesta hallinnosta, jota vastaan taistelee sitkeä vastarinta. Emme kutsu Syyriassa operoivaa vastarintaa ”terroristeiksi”, vaan ”kapinallisiksi”.

 

 

Yle siis otsikoi: ”Syyrian kapinalliset ampuivat alas venäläisen sotilaskoneen”

https://yle.fi/uutiset/3-10057903

 

 

MTV3 uutisoi: ”Venäjän mukaan lentäjä pakeni heittoistuimella, mutta kuoli sen jälkeen taistelussa ”terroristeja” vastaan.”

https://www.facebook.com/mtv3uutiset/posts/10154971313740356

 

 

Tässä lainausmerkeillä viitataan siihen, että Venäjä toki kutsuu "kapinallisia" "terroristeiksi", mutta meidän on syytä tajuta, että se on osa venäläistä propagandaa.

 

 

Helsingin Sanomat kertoo, että ”Kapinallis­joukot ampuivat alas venäläis­koneen Syyriassa – Venäjä kertoo tehneensä ilmaiskun alueelle”

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005551965.html

 

 

Suomalaisessa mediassa siis puhutaan yksissä tuumin ”kapinallisista”, jotka taistelevat Syyrian hallintoa vastaan, jonka apuna Venäjä suorittaa ilmaiskuja.

 

 

Nämä samaiset mediat osaavat kuitenkin jutuissaan myös kertoa, että kyseinen kapinallisten ryhmä on jihadistinen Hayat Tahrir al-Sham, eli pariinkin kertaan nimeään muuttanut Syyrian al-Qaida. Suomalaiselle medialle al-Qaida on siis ryhmä ”kapinallisia”, ei ”terroristeja”.

 

 

Venäjä siis pommitti al-Qaidaa. Olemme tottuneet kuulemaan, että Venäjä pommittaa kapinallisia tai viattomia siviileitä, joten tämä ei vahvasti läntisen narratiivin mukaan ole uutinen, vaikka se toisi monelle lukijalle kaivattua lisätietoa ja selvennystä tilanteeseen. Eivätkä toki nämä lehtijututkaan sillä hekumoi, että al-Qaida taistelee Syyrian hallintoa vastaan ja Venäjä tässä sitä nyt pommittaa. Läntisessä narratiivissa ei tällaisia asioita painoteta, nehän voisivat vielä kääntyä sitä itseään vastaan. Propagandalle tyypillisesti termivalinnoilla ja korostuksilla meille kerrotaan sopivaa tarinaa. Asiaan kuuluu myös olennaisten seikkojen sivuuttaminen, kuten tässä se, että yksi Syyrian hallintoa vastaan taistelevista vahvimmista kapinallisryhmistä koko sodan ajan on ollut nimenomaan Syyrian al-Qaida.

 

 

Läntinen propaganda valmiine asenteineen on tehnyt sekä toimittajista että lukijoista älyllisesti niin laiskoja ja tahdottomia, että eivät tunnu tajuavan alkuunkaan mitä kirjoittavat tai lukevat.

]]>
10 http://larevisora.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251256-yhden-terroristi-on-toisen-kapinallinen#comments Al-Qaida Informaatiosota Informaatiovaikuttaminen Sotapropaganda Venäjä Thu, 22 Feb 2018 11:48:15 +0000 Annika Rauhala http://larevisora.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251256-yhden-terroristi-on-toisen-kapinallinen
Venäjänkielisten Kattojärjestöt Romahtivat http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251198-venajankielisten-kattojarjestot-romahtivat <p align="justify">"<a href="https://archive.fo/PhPbd" title="Venäjä perusti kaikkialle maailmaan maanmiesten koordinaationeuvostoja ulkoministeriön ja ulkoministeri Sergei Lavrovin alaisuuteen. -- Suomen-neuvosto perustettiin Helsingissä 2007. -- kattojärjestö Faro -- sata venäjänkielisten kulttuuri-, taide-, sosiaali- ja muuta yhdistystä -- Rufi-yhdistys ajoi Paavo Väyrystä presidentiksi -- Moskova rahoittaa venäläisjärjestöjä vain pienin apurahoin, joita voi käyttää esimerkiksi joulu- ja muiden juhlien järjestämiseen -- -- kotouttamista on miljoonilla tukieuroilla pyörittänyt Mosaiikki-yhdistys" target="_blank">Kremlin asialla, Suomen rahoilla</a>" -otsikolla kirjoittaa Outi Salovaara Suomen Kuvalehdessä numero 7 Venäjänkielisten järjestöjen toiminnasta Suomessa.</p> <ul> <p align="justify">Venäläisten maahanmuuttajien kotoutusta on vuosikausia pyöritetty tekaistuilla hankkeilla, valheellisilla asiakirjoilla ja yhteydenpidolla Venäjän poliittiseen johtoon. Näin aloittaa kirjoituksensa Salovaara.</p> </ul> <h2>Järjestöt Suomessa</h2> <p align="justify">Esille on nostettu Suomessa toimivat konkreettiset järjestöt:</p> <ul> <p align="justify"><a href="http://www.osors.fi/" title=" -- в Посольстве России в Финляндии, г.Хельсинки, улица Tehtaankatu 1 В, тел. +358-9-661876 -- в Канцелярии Посольства России в г. Лаппеенранта, улица Kievarinkatu 1 А, тел. +358-5-872-07-22 -- в Генеральном консульстве России в г. Турку, улица Vartiovuorenkatu 2, тел. +358-2-233-64-41 -- в Консульстве России на Аландских островах, город Мариехамн, улица Norra Esplanadgatan 11, тел. +358-18-19-524 -- Для участия в голосовании избирателю будет необходимо предъявить паспорт, удостоверяющий личность гражданина Российской Федерации." target="_blank"><strong>Suomenvenäläisten etujärjestö ry</strong></a>, joka käyttää venäläisen nimen lyhenteestä tulevaa <strong>Osors</strong>-nimeä / ОСОРС Osorsin puheenjohtaja Galina Judina-Lazareva, 59 ja hallituksen jäsen hänen puoliso Aleksander Judin-Lazarev, 37.</p> <p align="justify">Tämä Kremlin käsikassaraksi perustettu koordinaationeuvosto rekisteröityi virallisesti vihdoin syksyllä 2014. Jäsenyhtiöitä ja -yhdistyksiä sillä on noin 40. Yksi niistä on voimakkaasti Vladimir Putinin politiikkaa tukeva <a href="https://www.rufi.fi/" title="Olemme perustaneet uuden yhdistyksen, joka auttaa parantamaan ja paikkaamaan nykyisiä kylmänkiskoisia, negatiivisia suhteita Venäjään, kulttuurisella ja informatiivisella vaikuttamisella. -- Tarkoitus on luoda myötämielinen linjaus, lämmin, toverillinen lähestyminen Venäjää kohti. Yhdistys toimii liioittelun ja paniikin lietsonnan vasta-aineena, joten kyseeseen tulee kaikenlainen oikaisu. Yhdistys on täysin riippumaton poliittisesta valtalinjauksesta. Yhdistyksessä tulee olemaan paljon toimintaa, kuten; käännös-ja tulkkausapua, yritysyhteistyötä, taideyhteistyötä, ja yhteistyötä Venäjän Federaation järjestöjen ja Suomen yhdistysten kanssa. -- Yhdistyksen ovat perustaneet ihmiset, jotka välittävät Suomen ja Venäjän välisistä suhteista, jotka ovat huolissaan niiden kehityksestä (tai degradaatiosta), ja jotka haluavat tehdä asialle jotain. Meille Suomen ja Venäjän suhteet ovat sydämen asia! -- Tulemme taistelemaan russofobiaa vastaan, ja pyrimme muuttamaan suomalaisten mielikuvia Venäjästä myönteisimmiksi." target="_blank"><strong>Rufi-yhdistys</strong></a>, joka suomenvenäläisten keskuudessa ajoi Paavo Väyrystä presidentiksi.</p> <ul> <p align="justify">Edit: RuFi'n linkki korjattu.</p> </ul> <p align="justify"></p></ul> <p align="justify">Lehtikirjoituksen mukaan pariskunta on kotoisin Neuvostoliitosta ja ennen tätä Osorsia he ovat perustaneet:</p> <ul> <li>Vuonna 2002 <strong>Alliance</strong>, venäjänkielinen nuorisokulttuuriyhdistys.</li> <li>Vuonna 2004 <strong>Family Crises</strong> kansainvälisen perhekriisien tukiyhdistys.</li> <li>Vuonna 2008 <strong>Apila</strong> -niminen yhdistys, joka haalimillaan avustusrahoilla muun muassa julkaisi saman nimistä nuorisolehteä.</li> <li>Vuonna 2013 <strong>Rusnordbalt</strong> -nuorisoyhdistys on viimeisin Judin-Lazarevien perustama.</li> </ul> <p align="justify">Näissä kaikissa järjestöissä Judiana-Lazarevat ovat olleet jompikumpi perustajana, puheenjohtajana tai hallituksen jäsenenä...</p> <p align="justify">Pariskunta on saanut hankkeilleen kumppaneita ja rahoitusta pitkin Eurooppaa:</p> <ul> <li>Pohjoismaista,</li> <li>Baltiasta,</li> <li>Tšekistä,</li> <li>Italiasta. Avustavia tahoja ovat olleet ainakin</li> <li>Opetusministeriö,</li> <li>Helsingin kaupunki,</li> <li>Pohjoismaiden ministerineuvosto,</li> <li>Opetushallitus,</li> <li>Euroopan unioni ja</li> <li>Raha-automaattiyhdistys.</li> </ul> <p align="justify">Näin äkkiä katsottuna tällaista pariskunnan aktiivisuutta venäjänkielisten maahanmuuttajien ja erityisesti nuorison kotouttamista ajatellen voisi ihailla ja samalla kiittää raha-avustusta jakavia järjestöjä!</p> <p align="justify">Mutta... Suomen Kuvalehden kirjoituksen mukaan paljastuu, että yhdistyksillä on</p> <ul> <li>tekaistuja työllistämishankkeita,</li> <li>vilpillisiä asiakirjoja,</li> <li>keksittyjä juristin tutkintoja,</li> <li>avustuseurojen takaisin perintää,</li> <li>myttyyn menneitä koulutushankkeita ja</li> <li>raivoisia riitoja toisten venäjänkielisten kanssa.</li> </ul> <h2>Venäjä Ei Hylkää Omiaan</h2> <p align="justify">Salovaara jatkaa kirjoituksessaan muun muassa, että</p> <ul> <p align="justify"><a href="https://archive.fo/PhPbd#selection-1371.0-1371.166" title="Venäjä ei kuitenkaan hylkää omiaan, vaan nostaa kaksikon maanmiestoimintansa johtoon Suomessa ja palkitsee heidät ansiomerkein työstä historiallisen kotimaan hyväksi -- Pariskunta saa kunnian osallistua Venäjän valtion maanmieskonferensseihin ympäri Venäjää">Venäjä ei kuitenkaan hylkää omiaan, vaan nostaa kaksikon maanmiestoimintansa johtoon Suomessa ja palkitsee heidät ansiomerkein työstä historiallisen kotimaan hyväksi.</a></p> </ul> <p align="justify">Joulukuussa 2017 Osors järjesti maanmiehilleen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlakonferenssin Espoossa. Konferenssissa Judin-Lazarev sai Venäjän sisäministeriön tukemalta <strong>Moskovan maanmiesten talo</strong> -järjestön johtajalta ansiomerkin ”arvokkaasta työpanoksesta venäjänkielisen nuorison hyväksi”. Judina-Lazareva palkittiin ”Suomen ja Venäjän välisten suhteiden vahvistamisesta ja kehittämisestä”.</p> <p align="justify">Judin-Lazarevit eivät ole ainoina keksineet veronmaksajien kustantaman kotouttamistoiminnan houkuttelevuutta.</p> <p align="justify">Samaan vyyhtiin kirjoituksen mukaan kuuluvat <a href="http://mosaiikki.info/" title="Projektimme -- FinRusMedia -- Infopaketti -- RuFi -- Euroopan parlamentti selkokielellä -- Keski-Suomi -- MaMu-Media" target="_blank">Mosaiikki ry</a> ja Faro</p> <h2>Mosaiikki-Yhdistys</h2> <p align="justify">Lehtikirjoituksen mukaan RAY:n ja STEA:n tuella on rahoitettu Mosaiikki-lehden tekemistä ja Mosaiikki-yhdistyksen työllisyysneuvontaa vuodesta 2005 lähtien yhteensä noin kahdella miljoonalla eurolla. Mosaiikin noin 300'000 euron kokonaisvuosibudjettia on kerryttänyt uskollisesti myös Jyväskylän kaupunki vuodesta toiseen.</p> <p align="justify">Mosaiikissa raha pyörii pienessä piirissä vain kuuden henkilöjäsenen ja neljän hallituksen jäsenen voimin. Hallituksen puheenjohtaja Doultseva on yhdistyksen pääkoordinaattori, ja hänen puolisonsa työllistämiskoordinaattori.</p> <ul> <p align="justify">RAY tarkastuksessa vuosina 2016 löytyi raskaasti ylivelkaantuneesta yhdistyksestä jo yhdistyslain vastaisuuksiakin. Doultsevin pariskunta oli junaillut keskenään lainoja yhdistyksen nimiin. Yhdistyksessä oli käteiskassa, jonka rahoista kukaan ei pitänyt kirjaa.</p> </ul> <h2>Suhde Venäjään</h2> <p align="justify">Doultsevakin on ollut aktiivinen Venäjän maanmiestoiminnassa, ja hän oli vuosia myös koordinaationeuvoston puheenjohtaja. Venäjä on palkinnut Doultsevan taloudellisesti. Mosaiikki-yhdistys ilmoitti 2016 STEA:lle saavansa Venäjän opetusministeriöltä tukea 30'000 euroa 2017. Rahaa on tullut myös esimerkiksi Venäjän valtion maanmiessäätiöltä... Kirjoittaa Suomen Kuvalehti.</p> <h2>Faro Ja Osors</h2> <p align="justify"><a href="http://faro.fi/" title="Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry (FARO / SVYL ry) on perustettu vuonna 2000 ja se toimii Suomen venäjänkielisten järjestöjen edustus-, edunvalvonta- ja neuvotteluelimenä Suomen yhdistyslainsäädännön puitteissa. -- Liiton visiona on monimuotoisia etnisiä suhteita vaaliva monikulttuurinen, oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja ennakkoluuloton Suomi, -- jossa venäjänkielisten asukkaiden kulttuurista ja kielellistä perintöä ymmärretään ja arvostetaan. -- On tärkeää, että jokainen Suomeen muuttanut tuntee olevansa täällä tervetullut ja kotiutuu tänne hyvin ja että puolustamme kaikki yhdessä suvaitsevaa yhteiskuntaamme. -- Liiton missiona on toimia Suomen venäjänkielisen väestön (yli 75&#039;000) kansalaisjärjestöjen vapaana ja avoimena yhteistyöorganisaationa, edistää venäjänkielisen väestön kielellisiä, kulttuurillisia, oikeudellisia ja sosiaalisia intressejä, valvoa väestöryhmän etuja ja oikeuksia sekä hoitaa muita tämän väestöryhmän erityiskysymyksiä, tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille ja yhteiskunnallisille organisaatioille Suomen venäjänkielistä väestöä koskevissa asioissa." target="_blank">Faro-kattojärjestön</a> hallituksen puheenjohtaja, inkeriläistaustainen <em>Natalia Nerman</em> on vuodesta 2012 ollut Judin-Lazarevien vanha tuttu. Nerman on muun muassa ollut <em>Family Crises</em> -yhdistyksen hallituksessa 2006 – 2008.</p> <p align="justify">Joulukuun 2017 konferenssissa Espoossa Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov kehotti puheessaan maanmiehiä yhdistämään voimansa.</p> <p align="justify">Faron Nerman ja Osorsin Judina-Lazareva tekivät työtä käskettyä ja allekirjoittivat konferenssissa aiesopimuksen järjestöjensä yhteistyöstä ”monen erimielisen vuoden jälkeen”.</p> <h2>Mosaiikki Ja Faro</h2> <p align="justify">Lehtikirjoituksen mukaan Elokuussa 2016 Doultseva ja Nerman osallistuivat yhdessä <strong>Venäläinen maailma -säätiö</strong>n Moskovassa järjestämään Venäjän yhteydessä -foorumiin, jonne oli tullut satoja maanmiehiä 96 maasta.</p> <p align="justify">Pääministeri Dimitri Medvedev kertoi osallistujille Venäjän tiivistävän maanmiestyötään. Ulkomailla asuvia venäläisiä halutaan asiantuntija- ja konsulttitehtäviin tukemaan Venäjän valtiota.</p> <h2>Loppunäytös</h2> <p align="justify">Vuonna 2018 näytelmä etenee vaiheeseen, jossa myös Suomen poliisi ja syyttäjälaitos saavat roolin.</p> <h2>Ohhoh! Ikävä Juttu.</h2> <p align="justify">Olen sen verran näinä vuosina pyörinyt näissä kirjoituksessa mainituissa järjestöissä, joten en voi jättää ottamatta hieman kantaa tähän Suomen kuvalehden kirjoitukseen.</p> <p align="justify">Kaikki olisi ollut hyvin ja kaunista näitten venäjänkielisten järjestöjen yhdistysten toiminnassa, jos ei olisi iskenyt <em>ahneus rahaan</em>!</p> <p align="justify">Ikävä juttu vielä senkin takia, että näissä Kattojärjestöissä ja niihin kuuluvissa yhdistyksissä toimivista henkilöistä suurin osa on päässyt Suomeen paluumuuttostatuksella, eli inkeriläiseksi esittäytyneenä! Vai unohtuiko se?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

"Kremlin asialla, Suomen rahoilla" -otsikolla kirjoittaa Outi Salovaara Suomen Kuvalehdessä numero 7 Venäjänkielisten järjestöjen toiminnasta Suomessa.

    Venäläisten maahanmuuttajien kotoutusta on vuosikausia pyöritetty tekaistuilla hankkeilla, valheellisilla asiakirjoilla ja yhteydenpidolla Venäjän poliittiseen johtoon. Näin aloittaa kirjoituksensa Salovaara.

Järjestöt Suomessa

Esille on nostettu Suomessa toimivat konkreettiset järjestöt:

    Suomenvenäläisten etujärjestö ry, joka käyttää venäläisen nimen lyhenteestä tulevaa Osors-nimeä / ОСОРС Osorsin puheenjohtaja Galina Judina-Lazareva, 59 ja hallituksen jäsen hänen puoliso Aleksander Judin-Lazarev, 37.

    Tämä Kremlin käsikassaraksi perustettu koordinaationeuvosto rekisteröityi virallisesti vihdoin syksyllä 2014. Jäsenyhtiöitä ja -yhdistyksiä sillä on noin 40. Yksi niistä on voimakkaasti Vladimir Putinin politiikkaa tukeva Rufi-yhdistys, joka suomenvenäläisten keskuudessa ajoi Paavo Väyrystä presidentiksi.

      Edit: RuFi'n linkki korjattu.

Lehtikirjoituksen mukaan pariskunta on kotoisin Neuvostoliitosta ja ennen tätä Osorsia he ovat perustaneet:

  • Vuonna 2002 Alliance, venäjänkielinen nuorisokulttuuriyhdistys.
  • Vuonna 2004 Family Crises kansainvälisen perhekriisien tukiyhdistys.
  • Vuonna 2008 Apila -niminen yhdistys, joka haalimillaan avustusrahoilla muun muassa julkaisi saman nimistä nuorisolehteä.
  • Vuonna 2013 Rusnordbalt -nuorisoyhdistys on viimeisin Judin-Lazarevien perustama.

Näissä kaikissa järjestöissä Judiana-Lazarevat ovat olleet jompikumpi perustajana, puheenjohtajana tai hallituksen jäsenenä...

Pariskunta on saanut hankkeilleen kumppaneita ja rahoitusta pitkin Eurooppaa:

  • Pohjoismaista,
  • Baltiasta,
  • Tšekistä,
  • Italiasta. Avustavia tahoja ovat olleet ainakin
  • Opetusministeriö,
  • Helsingin kaupunki,
  • Pohjoismaiden ministerineuvosto,
  • Opetushallitus,
  • Euroopan unioni ja
  • Raha-automaattiyhdistys.

Näin äkkiä katsottuna tällaista pariskunnan aktiivisuutta venäjänkielisten maahanmuuttajien ja erityisesti nuorison kotouttamista ajatellen voisi ihailla ja samalla kiittää raha-avustusta jakavia järjestöjä!

Mutta... Suomen Kuvalehden kirjoituksen mukaan paljastuu, että yhdistyksillä on

  • tekaistuja työllistämishankkeita,
  • vilpillisiä asiakirjoja,
  • keksittyjä juristin tutkintoja,
  • avustuseurojen takaisin perintää,
  • myttyyn menneitä koulutushankkeita ja
  • raivoisia riitoja toisten venäjänkielisten kanssa.

Venäjä Ei Hylkää Omiaan

Salovaara jatkaa kirjoituksessaan muun muassa, että

Joulukuussa 2017 Osors järjesti maanmiehilleen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlakonferenssin Espoossa. Konferenssissa Judin-Lazarev sai Venäjän sisäministeriön tukemalta Moskovan maanmiesten talo -järjestön johtajalta ansiomerkin ”arvokkaasta työpanoksesta venäjänkielisen nuorison hyväksi”. Judina-Lazareva palkittiin ”Suomen ja Venäjän välisten suhteiden vahvistamisesta ja kehittämisestä”.

Judin-Lazarevit eivät ole ainoina keksineet veronmaksajien kustantaman kotouttamistoiminnan houkuttelevuutta.

Samaan vyyhtiin kirjoituksen mukaan kuuluvat Mosaiikki ry ja Faro

Mosaiikki-Yhdistys

Lehtikirjoituksen mukaan RAY:n ja STEA:n tuella on rahoitettu Mosaiikki-lehden tekemistä ja Mosaiikki-yhdistyksen työllisyysneuvontaa vuodesta 2005 lähtien yhteensä noin kahdella miljoonalla eurolla. Mosaiikin noin 300'000 euron kokonaisvuosibudjettia on kerryttänyt uskollisesti myös Jyväskylän kaupunki vuodesta toiseen.

Mosaiikissa raha pyörii pienessä piirissä vain kuuden henkilöjäsenen ja neljän hallituksen jäsenen voimin. Hallituksen puheenjohtaja Doultseva on yhdistyksen pääkoordinaattori, ja hänen puolisonsa työllistämiskoordinaattori.

    RAY tarkastuksessa vuosina 2016 löytyi raskaasti ylivelkaantuneesta yhdistyksestä jo yhdistyslain vastaisuuksiakin. Doultsevin pariskunta oli junaillut keskenään lainoja yhdistyksen nimiin. Yhdistyksessä oli käteiskassa, jonka rahoista kukaan ei pitänyt kirjaa.

Suhde Venäjään

Doultsevakin on ollut aktiivinen Venäjän maanmiestoiminnassa, ja hän oli vuosia myös koordinaationeuvoston puheenjohtaja. Venäjä on palkinnut Doultsevan taloudellisesti. Mosaiikki-yhdistys ilmoitti 2016 STEA:lle saavansa Venäjän opetusministeriöltä tukea 30'000 euroa 2017. Rahaa on tullut myös esimerkiksi Venäjän valtion maanmiessäätiöltä... Kirjoittaa Suomen Kuvalehti.

Faro Ja Osors

Faro-kattojärjestön hallituksen puheenjohtaja, inkeriläistaustainen Natalia Nerman on vuodesta 2012 ollut Judin-Lazarevien vanha tuttu. Nerman on muun muassa ollut Family Crises -yhdistyksen hallituksessa 2006 – 2008.

Joulukuun 2017 konferenssissa Espoossa Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov kehotti puheessaan maanmiehiä yhdistämään voimansa.

Faron Nerman ja Osorsin Judina-Lazareva tekivät työtä käskettyä ja allekirjoittivat konferenssissa aiesopimuksen järjestöjensä yhteistyöstä ”monen erimielisen vuoden jälkeen”.

Mosaiikki Ja Faro

Lehtikirjoituksen mukaan Elokuussa 2016 Doultseva ja Nerman osallistuivat yhdessä Venäläinen maailma -säätiön Moskovassa järjestämään Venäjän yhteydessä -foorumiin, jonne oli tullut satoja maanmiehiä 96 maasta.

Pääministeri Dimitri Medvedev kertoi osallistujille Venäjän tiivistävän maanmiestyötään. Ulkomailla asuvia venäläisiä halutaan asiantuntija- ja konsulttitehtäviin tukemaan Venäjän valtiota.

Loppunäytös

Vuonna 2018 näytelmä etenee vaiheeseen, jossa myös Suomen poliisi ja syyttäjälaitos saavat roolin.

Ohhoh! Ikävä Juttu.

Olen sen verran näinä vuosina pyörinyt näissä kirjoituksessa mainituissa järjestöissä, joten en voi jättää ottamatta hieman kantaa tähän Suomen kuvalehden kirjoitukseen.

Kaikki olisi ollut hyvin ja kaunista näitten venäjänkielisten järjestöjen yhdistysten toiminnassa, jos ei olisi iskenyt ahneus rahaan!

Ikävä juttu vielä senkin takia, että näissä Kattojärjestöissä ja niihin kuuluvissa yhdistyksissä toimivista henkilöistä suurin osa on päässyt Suomeen paluumuuttostatuksella, eli inkeriläiseksi esittäytyneenä! Vai unohtuiko se?

]]>
16 http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251198-venajankielisten-kattojarjestot-romahtivat#comments Kotouttaminen Kulttuurin rahoitus Maahanmuuttaja Venäjä Yhdistystoiminta Tue, 20 Feb 2018 22:13:37 +0000 Viola Heistonen http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251198-venajankielisten-kattojarjestot-romahtivat
Удмурт веросъёс финн кылын http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251176-udmurt-veroses-finn-kylyn <p>&nbsp;</p><p>Финн кылэ берыктэм удмурт веросъёсын бичет дасяське. Удмурт проза пумен тросгес потоз финн кылын. Татчыозь удмурт прозаысь финн кылын потэмын 4 верос гинэ: 2010-етӥ арын &laquo;Волга&raquo; антологиын потӥзы Вера Пантелеевалэн (Вероника Дорлэн) но Вятчеслав Ар-Сергилэн веросъёссы. Соос сяна 2003-етӥ арын потӥз Михаил Атамановлэн &laquo;Мынам сюресэ Библие&raquo; автобиографической книгаез. Жаляса верано, Финляндия та удысын туж бере кылемын Эстонилэсь но Венгрилэсь. 2012-етӥ арын потӥз эстон кылын удмурт проза бичет <em>Varsti on jä</em><em>lle kevad. </em><em>Со бордын ужазы Арво Валтон, Муш Нади но мукетъёсыз.</em> М. Петровлэн &laquo;Вуж Мултан&raquo; романэз алигес гинэ эстон но, венгр но кылъёсын потӥз.</p><p>Таиз удмурт веросъёсъя проект туж бадӟым вамыш азьлань луоз. Веросъёс пыр финн лыдӟись трос гинэ тодоз удмурт калык но солэн улон сюресэз сярысь.</p><p>Бичетэ пыртэмын 37 веросчиослэн быдэн одӥг вероссы. Соосты туж сак быръёно луиз: вань веросчиосты но басьтыны уг луы, котькуд гожъяськисьлэсь трос усто веросъёсыз &nbsp;пӧлысь одӥгзэ гинэ быръёно. Умой удмурт веросчиос сокем трос &ndash; &nbsp;мукет бичетъёс понна но материал кыле на.</p><p><br />Та финн кылын бичет, идеяысен кутскыса ик, мынам уже луэ. Удмурт кылэз 1992-етӥ арысен дышетӥсько, удмурт литератураез но удмурт кылын трос лыдӟисько, 1997-етӥ арысен кутскыса, литератураез быдэс удмурт культура контекстын эскерисько бере, веросъёсты но, конечно, ачим бырйи. Соосты ачим ик меӵак удмурт кылысь финн кылэ&nbsp; берыктӥсько. Конечно, уже кутӥсько Удмуртиысь но, Финляндиысь но ӧнерчиослэсь тодон-валанъёссэс. Та бичетэ веросъёсты гинэ пыртӥсько. Кылсярысь, Елена Миннигараевалэн Чечен ожен герӟаськем гожъямез, укыр кузь шуыса, та бичетэ уг пыры; мукет ласянь, сое туж умой поттыны лусал мукет ожъёсын герӟаськем веросъёсын ӵош.</p><p><br />Та бичетлэн азьмугез луэ удмурт верослэсь историзэ нырысетӥ удмурт веросысен (Михаил Верещагин 1905: Тукташ) туннэ нуналозь возьматон. Соин ик веросъёс потэм дыръёссыя радъямын луозы. Бичетлэн кутсконазгес луозы репрессия улэ шедем писательёслэн веросъёссы (Кузебай Герд, Кедр Митрей, Ашальчи Оки, Константин Яковлев). Таос пӧлысь Кузебай Гердэз но Константин Яковлевез одӥг нуналэ, 1.11.1937 арын, ыбизы. Яковлевлэн 1929-етӥ арын потэм &laquo;Коньяк&raquo; веросэз удурт прозаын шер пумиськись трагикомедия луэ. Малпан кылдэ, со дыре ик автор обществоез туж лечит тышкаське.</p><p>Удмурт веросъёс пӧлын трос гинэ историлэсь трагической учыръёссэ возьматӥсьёсыз, Кафкалы но матын луисьёсыз. Куд-огъёсыз ожъёсын герӟаськемын. Соин ик бичетэ пыртэмын луозы гражданской войнаен но, нырысетӥ но, кыкетӥ но дунне ожен герӟаськем веросъёс. Финской войнаез но куд-ог веросъёсын пусъё. Ож бере но гожтэм куд-ог веросъёс ожлэсь бервылъёссэ сэртто-пертчо.</p><p>&nbsp;50-етӥ аръёсысен кутскыса, тросгес но тросгес пумисько обществолэн умоезлы оскыса гожтэм веросъёс. Кылсярысь. романтической шӧмо луэ Евгений Самсоновлэн &laquo;Арама кузя&raquo; веросэз (1959-етӥ ар), кудаз веросчи Пётр Чайковскийлэн пинал дырыз сярысь маде. Озьы ке но удмурт прозаын трагической верос кыле: берло дыре со огшоры улонын луись трагедиосты шарая. Удмурт литература ачиз валэктэ, малы воргоронъёс али но куддыръя егит дыръязы улонысь кошко. Ассэ, ас калыксэ критически возьматон Кузебай Гердлэн &laquo;Матӥез&raquo; дырысен туннэ нуналозь удмурт литератураын возиськемын.</p><p><br />Берло дыре тросэз веросъёс йöскалык тематикаен öжытгес герӟаськемын ни луо. Малпаны луоз ини, соосты гожтӥз Италиысь яке Франциысь адами шуыса. Соос универсальноесь. Удмурт верос абстрактнойгес луэм кадь: лыдӟисьлы но аслыз мар ке но малпаны кельтэ. Озьы ке но, &nbsp;алигес мыным одӥг удмурт литератураез ӟуч кылын лыдӟись егит адями вераз, солы удмурт литература кельше, малы ке шуоно со улонлы матын шуыса.</p><p><br />Бичетлэн пумаз луозы веросъёс, &nbsp;кудъёсызлэн авторъёссы али гинэ гожъяськыны&nbsp; кутскемын. Со авторъёсын пумиськыны быгатӥськомы Удмуртиын, Финляндиын, Фейсбукын но Вконтактеын но.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Финн кылэ берыктэм удмурт веросъёсын бичет дасяське. Удмурт проза пумен тросгес потоз финн кылын. Татчыозь удмурт прозаысь финн кылын потэмын 4 верос гинэ: 2010-етӥ арын «Волга» антологиын потӥзы Вера Пантелеевалэн (Вероника Дорлэн) но Вятчеслав Ар-Сергилэн веросъёссы. Соос сяна 2003-етӥ арын потӥз Михаил Атамановлэн «Мынам сюресэ Библие» автобиографической книгаез. Жаляса верано, Финляндия та удысын туж бере кылемын Эстонилэсь но Венгрилэсь. 2012-етӥ арын потӥз эстон кылын удмурт проза бичет Varsti on jälle kevad. Со бордын ужазы Арво Валтон, Муш Нади но мукетъёсыз. М. Петровлэн «Вуж Мултан» романэз алигес гинэ эстон но, венгр но кылъёсын потӥз.

Таиз удмурт веросъёсъя проект туж бадӟым вамыш азьлань луоз. Веросъёс пыр финн лыдӟись трос гинэ тодоз удмурт калык но солэн улон сюресэз сярысь.

Бичетэ пыртэмын 37 веросчиослэн быдэн одӥг вероссы. Соосты туж сак быръёно луиз: вань веросчиосты но басьтыны уг луы, котькуд гожъяськисьлэсь трос усто веросъёсыз  пӧлысь одӥгзэ гинэ быръёно. Умой удмурт веросчиос сокем трос –  мукет бичетъёс понна но материал кыле на.


Та финн кылын бичет, идеяысен кутскыса ик, мынам уже луэ. Удмурт кылэз 1992-етӥ арысен дышетӥсько, удмурт литератураез но удмурт кылын трос лыдӟисько, 1997-етӥ арысен кутскыса, литератураез быдэс удмурт культура контекстын эскерисько бере, веросъёсты но, конечно, ачим бырйи. Соосты ачим ик меӵак удмурт кылысь финн кылэ  берыктӥсько. Конечно, уже кутӥсько Удмуртиысь но, Финляндиысь но ӧнерчиослэсь тодон-валанъёссэс. Та бичетэ веросъёсты гинэ пыртӥсько. Кылсярысь, Елена Миннигараевалэн Чечен ожен герӟаськем гожъямез, укыр кузь шуыса, та бичетэ уг пыры; мукет ласянь, сое туж умой поттыны лусал мукет ожъёсын герӟаськем веросъёсын ӵош.


Та бичетлэн азьмугез луэ удмурт верослэсь историзэ нырысетӥ удмурт веросысен (Михаил Верещагин 1905: Тукташ) туннэ нуналозь возьматон. Соин ик веросъёс потэм дыръёссыя радъямын луозы. Бичетлэн кутсконазгес луозы репрессия улэ шедем писательёслэн веросъёссы (Кузебай Герд, Кедр Митрей, Ашальчи Оки, Константин Яковлев). Таос пӧлысь Кузебай Гердэз но Константин Яковлевез одӥг нуналэ, 1.11.1937 арын, ыбизы. Яковлевлэн 1929-етӥ арын потэм «Коньяк» веросэз удурт прозаын шер пумиськись трагикомедия луэ. Малпан кылдэ, со дыре ик автор обществоез туж лечит тышкаське.

Удмурт веросъёс пӧлын трос гинэ историлэсь трагической учыръёссэ возьматӥсьёсыз, Кафкалы но матын луисьёсыз. Куд-огъёсыз ожъёсын герӟаськемын. Соин ик бичетэ пыртэмын луозы гражданской войнаен но, нырысетӥ но, кыкетӥ но дунне ожен герӟаськем веросъёс. Финской войнаез но куд-ог веросъёсын пусъё. Ож бере но гожтэм куд-ог веросъёс ожлэсь бервылъёссэ сэртто-пертчо.

 50-етӥ аръёсысен кутскыса, тросгес но тросгес пумисько обществолэн умоезлы оскыса гожтэм веросъёс. Кылсярысь. романтической шӧмо луэ Евгений Самсоновлэн «Арама кузя» веросэз (1959-етӥ ар), кудаз веросчи Пётр Чайковскийлэн пинал дырыз сярысь маде. Озьы ке но удмурт прозаын трагической верос кыле: берло дыре со огшоры улонын луись трагедиосты шарая. Удмурт литература ачиз валэктэ, малы воргоронъёс али но куддыръя егит дыръязы улонысь кошко. Ассэ, ас калыксэ критически возьматон Кузебай Гердлэн «Матӥез» дырысен туннэ нуналозь удмурт литератураын возиськемын.


Берло дыре тросэз веросъёс йöскалык тематикаен öжытгес герӟаськемын ни луо. Малпаны луоз ини, соосты гожтӥз Италиысь яке Франциысь адами шуыса. Соос универсальноесь. Удмурт верос абстрактнойгес луэм кадь: лыдӟисьлы но аслыз мар ке но малпаны кельтэ. Озьы ке но,  алигес мыным одӥг удмурт литератураез ӟуч кылын лыдӟись егит адями вераз, солы удмурт литература кельше, малы ке шуоно со улонлы матын шуыса.


Бичетлэн пумаз луозы веросъёс,  кудъёсызлэн авторъёссы али гинэ гожъяськыны  кутскемын. Со авторъёсын пумиськыны быгатӥськомы Удмуртиын, Финляндиын, Фейсбукын но Вконтактеын но.

 

]]>
0 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251176-udmurt-veroses-finn-kylyn#comments Kuźebai Gerd Udmurtin kieli Udmurttilainen kirjallisuus Udmurttilainen novelli Venäjä Tue, 20 Feb 2018 11:39:39 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251176-udmurt-veroses-finn-kylyn
VKontakten gallup (presidentinvaalit 18.3) http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251137-vkontakten-gallup-presidentinvaalit-183 <p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/VK_(sosiaalinen_verkosto)"><strong>VKontakte</strong></a> on venäläinen vastine naamakirjasta (FB) ja itänaapurissa hirmuisen suosittu. Juuri nyt siellä on meneillään presidentinvaalien gallup, jota voidaan pitää kohtuullisen luotettavana barometrina koska siellä jokainen äänestää omalla profiilillaan. Tämän hetken otos on jo kiinnostava, kun reilut 10 000 ääntä on annettu:</p><p>За кого из кандидатов в Президенты Российской Федерации Вы бы проголосовали, если бы выборы состоялись в ближайшее воскресенье?</p><p><strong>Sergei Baburin</strong> - Бабурин Сергей Николаевич&nbsp;0.5% (49 ääntä)</p><p><strong>Pavel Grudinin</strong> - Грудинин Павел Николаевич&nbsp;26.6% (2 674 ääntä)</p><p><strong>Vladimir Zhirinovski</strong> - Жириновский Владимир Вольфович&nbsp;7% (698 ääntä)</p><p><strong>Vladimir Putin</strong> - Путин Владимир Владимирович&nbsp;43% (4 318 ääntä)</p><p><strong>Ksenia Sobshtak</strong> - Собчак Ксения Анатольевна&nbsp;4.1% (407 ääntä)</p><p><strong>Maksim Suraikin</strong> - Сурайкин Максим Александрович&nbsp;0.3% (31 ääntä)</p><p><strong>Boris Titov</strong> - Титов Борис Юрьевич&nbsp;0.5% (49 ääntä)</p><p><strong>Grigori Javlinski </strong>- Явлинский Григорий Алексеевич&nbsp;0.9% (90 ääntä)</p><p><strong>En aio äänestää</strong> - Я не пойду на выборы&nbsp;17.2% (1 724 ääntä)</p><p><strong>10 040</strong>&nbsp;people voted.</p><p>Kotona näkyy reilut <a href="http://ilmari.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/246528-ikkuna-itaan">200 sikäläistä tv-kanavaa</a> ja esimerkiksi &quot;Mir 24&quot;-kanava ilmoittaa tänään, että <em>virallisen gallupin</em> mukaan Putin saisi 71 % äänistä, äänestysprosentti ollessa 84 (onhan Kremlin tavoite: 70/70). Tuon perusteella voidaan todeta, että ainakin Vkontakten äänestysprosentti osuu aika lähelle (82,8 %)...</p><p><a href="http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250090-seuraavat-presidentinvaalit-1832018">Seuraavat presidentinvaalit: 18.3.2018</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> VKontakte on venäläinen vastine naamakirjasta (FB) ja itänaapurissa hirmuisen suosittu. Juuri nyt siellä on meneillään presidentinvaalien gallup, jota voidaan pitää kohtuullisen luotettavana barometrina koska siellä jokainen äänestää omalla profiilillaan. Tämän hetken otos on jo kiinnostava, kun reilut 10 000 ääntä on annettu:

За кого из кандидатов в Президенты Российской Федерации Вы бы проголосовали, если бы выборы состоялись в ближайшее воскресенье?

Sergei Baburin - Бабурин Сергей Николаевич 0.5% (49 ääntä)

Pavel Grudinin - Грудинин Павел Николаевич 26.6% (2 674 ääntä)

Vladimir Zhirinovski - Жириновский Владимир Вольфович 7% (698 ääntä)

Vladimir Putin - Путин Владимир Владимирович 43% (4 318 ääntä)

Ksenia Sobshtak - Собчак Ксения Анатольевна 4.1% (407 ääntä)

Maksim Suraikin - Сурайкин Максим Александрович 0.3% (31 ääntä)

Boris Titov - Титов Борис Юрьевич 0.5% (49 ääntä)

Grigori Javlinski - Явлинский Григорий Алексеевич 0.9% (90 ääntä)

En aio äänestää - Я не пойду на выборы 17.2% (1 724 ääntä)

10 040 people voted.

Kotona näkyy reilut 200 sikäläistä tv-kanavaa ja esimerkiksi "Mir 24"-kanava ilmoittaa tänään, että virallisen gallupin mukaan Putin saisi 71 % äänistä, äänestysprosentti ollessa 84 (onhan Kremlin tavoite: 70/70). Tuon perusteella voidaan todeta, että ainakin Vkontakten äänestysprosentti osuu aika lähelle (82,8 %)...

Seuraavat presidentinvaalit: 18.3.2018

 

]]>
4 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251137-vkontakten-gallup-presidentinvaalit-183#comments Presidentinvaalit Venäjä VKontakte Mon, 19 Feb 2018 10:41:37 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251137-vkontakten-gallup-presidentinvaalit-183
Putin sai mitä pyysi, Deir Ezzor http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251090-putin-sai-mita-pyysi-deir-ezzor <p>Venäjä sai Syyriassa karmean opetuksen viime viikolla, kun Putinin yksityisarmeija sai käskyn hyökätä amerikkalaisia &nbsp;vastaan Deir Ezzorin kylässä. Eri arvioiden mukaan jopa pari sataa venäläissotilasta sai surmansa amerikkalaisten vastaiskussa.</p><p>Mitä Putin haki hyökkäyksellä Deir Ezzorissa jäi epäselväksi, mutta lopputulos oli selvä: Putinin eliittisotilaista koottu Wagner Group tuhottiin suurilta osin karmeassa teurastuksessa. Kyse on suurimmasta yhteenotosta lännen ja Venäjän välillä lähihistoriassa eikä lopputulos mairittele Venäjän kykyä kohdata kehittynyt länsiarmeija. Venäjän valtiomedia ehti jo ensitiedot epäonnistuneesta operaatiosta julkaista, mutta sensuuri iski nopeasti. Sosiaalinen media Venäjällä kuitenkin pystyy toimimaan.</p><p>Jenkkien puolustusministeri Mattisin mukaan on selvää, että venäläiset tiesivät amerikkalaissotilaiden läsnäolosta Deir Ezzorissa, mutta siitä huolimatta venäläiset lähtivät hyökkäämään alueelle. Jenkit olivat myös varoittaneet mahdollisesta vastaiskusta, mutta tuntemattomasta syystä venäläiset eivät varoituksesta piitanneet. Venäläisten käyttämä palkkasotilasarmeija koostui samasta porukasta, jota Putin käytti Krimin miehityksen yhteydessä. Osastoa on käytetty Venäjän eri sotilasoperaatioissa myös Itä-Ukrainassa ja Syyriassa. Osasto ei tee mitään operaatiota ilman että Putin tietää asiasta.</p><p>Venäläisosasto lähti 07.02.2018 hyökkäämään tykistön ja tankkien tukemana mutta jenkkien vastaisku oli musertava. Hävittäjien, helikoptereiden, AC-130 koneiden ja tykistön lähes neljä tuntia kestäneen moukaroinnin jälkeen tuho oli totaalinen. Jenkkien iskussa kuoli jopa 215 venäläissotilasta ja satojen kerrotaan loukkaantuneen, osan erittäin vakavasti. Itä-Ukrainan operaatiosta vastuussa olleen venäläiskomentaja Igor Girkinin mukaan iskuissa kuoli yli 100 venäläissotilasta ja osa hänen saamistaan tiedoista kertoo jopa yli 600 uhrista kuolleina ja loukkaantuneina. Ei siten ihan pikku virhearvio Putinilta.</p><p>Mielenkiintoinen kysymys kuuluukin: Mitä Putin yritti erikoisjoukkojen iskulla amerikkalaisia vastaan todistaa? Epäonnistunut isku ei ainakaan näytä hyvältä Krimin ja Ukrainan epäonnistumisten rinnalla. Ei siten ihme, että Putin yllättäen poistui julkisuudesta ja &quot;sairastui&quot; operaation jälkeen.&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjä sai Syyriassa karmean opetuksen viime viikolla, kun Putinin yksityisarmeija sai käskyn hyökätä amerikkalaisia  vastaan Deir Ezzorin kylässä. Eri arvioiden mukaan jopa pari sataa venäläissotilasta sai surmansa amerikkalaisten vastaiskussa.

Mitä Putin haki hyökkäyksellä Deir Ezzorissa jäi epäselväksi, mutta lopputulos oli selvä: Putinin eliittisotilaista koottu Wagner Group tuhottiin suurilta osin karmeassa teurastuksessa. Kyse on suurimmasta yhteenotosta lännen ja Venäjän välillä lähihistoriassa eikä lopputulos mairittele Venäjän kykyä kohdata kehittynyt länsiarmeija. Venäjän valtiomedia ehti jo ensitiedot epäonnistuneesta operaatiosta julkaista, mutta sensuuri iski nopeasti. Sosiaalinen media Venäjällä kuitenkin pystyy toimimaan.

Jenkkien puolustusministeri Mattisin mukaan on selvää, että venäläiset tiesivät amerikkalaissotilaiden läsnäolosta Deir Ezzorissa, mutta siitä huolimatta venäläiset lähtivät hyökkäämään alueelle. Jenkit olivat myös varoittaneet mahdollisesta vastaiskusta, mutta tuntemattomasta syystä venäläiset eivät varoituksesta piitanneet. Venäläisten käyttämä palkkasotilasarmeija koostui samasta porukasta, jota Putin käytti Krimin miehityksen yhteydessä. Osastoa on käytetty Venäjän eri sotilasoperaatioissa myös Itä-Ukrainassa ja Syyriassa. Osasto ei tee mitään operaatiota ilman että Putin tietää asiasta.

Venäläisosasto lähti 07.02.2018 hyökkäämään tykistön ja tankkien tukemana mutta jenkkien vastaisku oli musertava. Hävittäjien, helikoptereiden, AC-130 koneiden ja tykistön lähes neljä tuntia kestäneen moukaroinnin jälkeen tuho oli totaalinen. Jenkkien iskussa kuoli jopa 215 venäläissotilasta ja satojen kerrotaan loukkaantuneen, osan erittäin vakavasti. Itä-Ukrainan operaatiosta vastuussa olleen venäläiskomentaja Igor Girkinin mukaan iskuissa kuoli yli 100 venäläissotilasta ja osa hänen saamistaan tiedoista kertoo jopa yli 600 uhrista kuolleina ja loukkaantuneina. Ei siten ihan pikku virhearvio Putinilta.

Mielenkiintoinen kysymys kuuluukin: Mitä Putin yritti erikoisjoukkojen iskulla amerikkalaisia vastaan todistaa? Epäonnistunut isku ei ainakaan näytä hyvältä Krimin ja Ukrainan epäonnistumisten rinnalla. Ei siten ihme, että Putin yllättäen poistui julkisuudesta ja "sairastui" operaation jälkeen. 

                             

]]>
25 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251090-putin-sai-mita-pyysi-deir-ezzor#comments Sota Syyriassa Venäjä Sun, 18 Feb 2018 10:26:46 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251090-putin-sai-mita-pyysi-deir-ezzor
Vaaliagitaatiota Venäjällä - nukkuvia pelotellaan homoilla http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251074-vaaliagitaatiota-venajalla-nukkuvia-pelotellaan-homoilla <p>Venäjää valmistellaan äänestämään. Agitaatiovideolla pelotellaan nukkumaan jääviä miehiä armeijan pakko-otoilla ja homojen vaikutusvallan kasvamisella.&nbsp;</p><p>Istuvan presidentin Vladimir Putinin jatkoa ei epäile kukaan, mutta äänestysvilkkauden pelätään jäävän alhaiseksi.</p><p>Monet tarkkailijat pitävät vaaaleja suuren luokan huijauksena. Niin sanotuissa vaaleissa on kuitenkin kyse presidentin arvovallasta, ja jossain määrin myös maan liberaalien voimien tulevaisuuden toimintaedellytyksistä.</p><p>Agitaatiovideolla pariskunta on panemassa maate 17. päivä maaliskuuta vaalipäivän aattona. Vaimon mielestä seuraava päivä on tärkeä, mutta mies vähättelee äänestämistä.</p><p>Perjantaina internettiin ladattua &rdquo;hupailua&rdquo; on jaettu jo miljoonia kertoja.</p><p>Herätessään mies huomaa, että häntä 52-vuotiasta nostomiestä ollaan pakko-ottamassa armeijaan. Ulko-ovella seisova kutsuntaupseeri sanoo palvelusikärajan nousseen 60 vuoteen. Pojalle pitäisi antaa miljoonia koulun valvojille vietäväksi. Perheen keittiössä mies tapaa vaimonsa ja pöydän ääressä jo istuvan kiintiöhomon -- pahimmillaan uuden puolisonsa. Vessassa hän saa kuulla sitäkin tarkkailtavan.</p><p>Tämä on tietysti unta ja estettävissä äänestämällä.</p><p><a href="http://snob.ru/selected/entry/134452?utm_source=fb&amp;utm_medium=social&amp;utm_campaign=snob&amp;utm_content=news">Verkkolehti Snob kirjoittaa, että video on tehty ammattimaisesti.</a> Kukaan ei kuitenkaan ole ilmoittautunut työn tekijäksi. Pääosaa esittää tunnettu näyttelijä Sergei Burunov.</p><p>Vaalivideon voi nähdä useista linkeistä. Snobin mukaan yksi videon ensimmäisistä lataajista oli Donetskin kvasitasavallan päämiehen neuvonantaja Aleksandr Kazakov.</p><p>Videon (venäjäksi) voi katsoa avoimesta Facebook-linkistä.</p><p><a href="https://www.facebook.com/ale.kazakov/posts/1668446923193593" target="_blank">https://www.facebook.com/ale.kazakov/posts/1668446923193593</a></p><p>Maalisvaaleissa venäläiset voivat antaa äänensä kahdeksalle ehdokkaalle. Ainoastaan kommunistien ehdokkaan odotetaan pystyvän saamaan merkittävän määrän äänistä.&nbsp;</p><p>Esimerkiksi vaaleihin osallistuvan televisiosta tutun Ksenja Sobtšakin on arvioitu olevan mukana vaaleissa vain luodakseen jonkinlaista pohjaa liberaaleille voimille seuraavia vaaleja ajatellen tai ainakin tasoittavan tietä jonkun kompromissiehdokkaan löytämiseksi.</p><p>Venäjän duuman ulkopuolisen ja käytännössä koko poliittisen elämän ainoa merkittävä Putinin vastaehdokas olisi Aleksei Navalnyi, joka ei voi vaaleihin osallistua saatuaan poliittisen tuomion rahaepäselvyyksistä.</p><p>Korkealla äänestysprosentilla Kremlin tarkoituksena on kyetä osoittamaan Putinin nauttivan riittävän suurta kansansuosiota, jotta hän voisi tulla valituksi myös oikeissa vaaleissa eikä vain tälläisissä näytöksissä.</p><p>Putin on hallinnut käytännössä Venäjää vuodesta 2000 asti ja on nyt aloittamassa toista kuusivuotiskauttaan presidenttinä.</p><p>Huoli nukkuvista äänestäjistä on todellinen.</p><p>Putinille halutaan antaa 70 prosentin kannatus jä äänestäjien määräksi koetetaan nostaa yli 70 prosenttia äänioikeutetuista.</p><p>Paljon tehdään. Vaalipäivä on sama kuin Krimin miehityksen vuosipäivä. Putinin odotetaan äänestävän miehitetyllä Krimillä.</p><p>Venäjällä on paljon tahoja, jotka tukevat valtion virallisia linjauksia. Tällainen video on yksi esimerkki.</p><p>Toinen ajankohtainen asia on 13 venäläisen yksityishenkilön ja kolmen yhteisön syyttäminen Yhdysvaltojen&nbsp; vaalien härinnästä vuonna 2016.</p><p>Tällaisten toimien yhteys valtion korkeimpaan johtoon voidaan hyvin hämätä. Hakkereiden osalta näin on tehty vuosia.</p><p>Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov voi kiistää kaiken, kuten hän teki lauantaina Münchenissä, koska mitä tahansa potaskaa voidaan Lavrovin mielestä puhua niin kauan kun ei ole esittää kunnon todisteita Venäjän sotkeutumisesta Yhdysvaltojen vaaleihin vuonna 2016.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjää valmistellaan äänestämään. Agitaatiovideolla pelotellaan nukkumaan jääviä miehiä armeijan pakko-otoilla ja homojen vaikutusvallan kasvamisella. 

Istuvan presidentin Vladimir Putinin jatkoa ei epäile kukaan, mutta äänestysvilkkauden pelätään jäävän alhaiseksi.

Monet tarkkailijat pitävät vaaaleja suuren luokan huijauksena. Niin sanotuissa vaaleissa on kuitenkin kyse presidentin arvovallasta, ja jossain määrin myös maan liberaalien voimien tulevaisuuden toimintaedellytyksistä.

Agitaatiovideolla pariskunta on panemassa maate 17. päivä maaliskuuta vaalipäivän aattona. Vaimon mielestä seuraava päivä on tärkeä, mutta mies vähättelee äänestämistä.

Perjantaina internettiin ladattua ”hupailua” on jaettu jo miljoonia kertoja.

Herätessään mies huomaa, että häntä 52-vuotiasta nostomiestä ollaan pakko-ottamassa armeijaan. Ulko-ovella seisova kutsuntaupseeri sanoo palvelusikärajan nousseen 60 vuoteen. Pojalle pitäisi antaa miljoonia koulun valvojille vietäväksi. Perheen keittiössä mies tapaa vaimonsa ja pöydän ääressä jo istuvan kiintiöhomon -- pahimmillaan uuden puolisonsa. Vessassa hän saa kuulla sitäkin tarkkailtavan.

Tämä on tietysti unta ja estettävissä äänestämällä.

Verkkolehti Snob kirjoittaa, että video on tehty ammattimaisesti. Kukaan ei kuitenkaan ole ilmoittautunut työn tekijäksi. Pääosaa esittää tunnettu näyttelijä Sergei Burunov.

Vaalivideon voi nähdä useista linkeistä. Snobin mukaan yksi videon ensimmäisistä lataajista oli Donetskin kvasitasavallan päämiehen neuvonantaja Aleksandr Kazakov.

Videon (venäjäksi) voi katsoa avoimesta Facebook-linkistä.

https://www.facebook.com/ale.kazakov/posts/1668446923193593

Maalisvaaleissa venäläiset voivat antaa äänensä kahdeksalle ehdokkaalle. Ainoastaan kommunistien ehdokkaan odotetaan pystyvän saamaan merkittävän määrän äänistä. 

Esimerkiksi vaaleihin osallistuvan televisiosta tutun Ksenja Sobtšakin on arvioitu olevan mukana vaaleissa vain luodakseen jonkinlaista pohjaa liberaaleille voimille seuraavia vaaleja ajatellen tai ainakin tasoittavan tietä jonkun kompromissiehdokkaan löytämiseksi.

Venäjän duuman ulkopuolisen ja käytännössä koko poliittisen elämän ainoa merkittävä Putinin vastaehdokas olisi Aleksei Navalnyi, joka ei voi vaaleihin osallistua saatuaan poliittisen tuomion rahaepäselvyyksistä.

Korkealla äänestysprosentilla Kremlin tarkoituksena on kyetä osoittamaan Putinin nauttivan riittävän suurta kansansuosiota, jotta hän voisi tulla valituksi myös oikeissa vaaleissa eikä vain tälläisissä näytöksissä.

Putin on hallinnut käytännössä Venäjää vuodesta 2000 asti ja on nyt aloittamassa toista kuusivuotiskauttaan presidenttinä.

Huoli nukkuvista äänestäjistä on todellinen.

Putinille halutaan antaa 70 prosentin kannatus jä äänestäjien määräksi koetetaan nostaa yli 70 prosenttia äänioikeutetuista.

Paljon tehdään. Vaalipäivä on sama kuin Krimin miehityksen vuosipäivä. Putinin odotetaan äänestävän miehitetyllä Krimillä.

Venäjällä on paljon tahoja, jotka tukevat valtion virallisia linjauksia. Tällainen video on yksi esimerkki.

Toinen ajankohtainen asia on 13 venäläisen yksityishenkilön ja kolmen yhteisön syyttäminen Yhdysvaltojen  vaalien härinnästä vuonna 2016.

Tällaisten toimien yhteys valtion korkeimpaan johtoon voidaan hyvin hämätä. Hakkereiden osalta näin on tehty vuosia.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov voi kiistää kaiken, kuten hän teki lauantaina Münchenissä, koska mitä tahansa potaskaa voidaan Lavrovin mielestä puhua niin kauan kun ei ole esittää kunnon todisteita Venäjän sotkeutumisesta Yhdysvaltojen vaaleihin vuonna 2016.

 

]]>
13 http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251074-vaaliagitaatiota-venajalla-nukkuvia-pelotellaan-homoilla#comments Ulkomaat Äänestysvilkkaus Homofobia Venäjä Vladimir Putin Sat, 17 Feb 2018 22:01:44 +0000 Jarmo Koponen http://jarmokoponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251074-vaaliagitaatiota-venajalla-nukkuvia-pelotellaan-homoilla
Turvallisuuspolitiikkamme ei pohjaudu realismille http://harrikreus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250840-turvallisuuspolitiikkamme-ei-pohjaudu-realismille <p><strong>Turvallisuuspolitiikkamme ei pohjaudu realismille</strong></p><p><em>Jyri Häkämies sanoi Yhdysvalloissa 2007, että Suomen keskeisimmät turvallisuuspoliittiset haasteet ovat: &rdquo;Venäjä, Venäjä ja Venäjä!&rdquo;. Sen jälkeen on tapahtunut paljon joka todistaa Häkämiehen olleen täsmälleen oikeassa.</em></p><p>Venäjän hyökkäykset Etelä-Ossetiassa, Abhaasiassa, Transnistriassa, Krimillä ja Itä-Ukrainassa, Syyriassa sekä erilaiset hybridivaikuttamisen operaatiot, kuten GRU:n operaatio Montenegron Naton jäsenyyden torjumiseksi, vaikuttaminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, Saksan Lisa-tapaus, yritys vaikuttaa Ranskan presidentinvaaleihin sekä Katalonian konfliktin kiihdyttäminen sosiaalisessa mediassa, ovat vihdoin herättäneet muut länsimaat oivaltamaan, että Venäjä järjestelmällisesti häiriköi ja uhkailee&nbsp; länsimaisia demokratioita ja pyrkii hybridivaikuttamisen keinoin riitaannuttamaan ja epävakauttamaan niitä.<br /><br />Meillä on naapurinamme sisäisesti ja taloudellisesti epävakaa maa, jossa päivä päivältä diktatuurin otteet tiukentuvat, joka järjestelmällisesti hyökkää länttä vastaan ja haaveilee suurvalta-asemansa palauttamisesta. Onko Suomessa siis kaikki hyvin? Presidenttiehdokas Nils Torvaldsin lanseeraama termi &ldquo;virtuaali-YYA-Suomi&rdquo; iski naulankantaan. Se kuvaa hyvin johtavien poliittisten päättäjiemme naiivia suhtautumista naapuriimme tilanteessa, jossa geopolitiikka on rajusti muuttunut.</p><p>Ymmärtääksemme Venäjän toimintaa, meidän on lähdettävä historiasta. Presidentti Mauno Koivisto kiteytti vuonna 2001 kirjassaan &ldquo;Venäjän idea&rdquo; Venäjän imperiumin laajentumisen ideaksi kolmen tekijän yhdistämisen: arvokkaan maan haltuunotto, uskon levittäminen sekä slaavien yhdistäminen Venäjän yhteyteen. Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainassa voi nähdä nämä piirteet: Krimin strategisesti arvokas maa Mustanmeren kaasuvaroineen, jonka Venäjä kokee uhaksi omalle energian viennistä riippuvaiselle taloudelleen sekä molempien alueiden etnisten venäläisten yhdistäminen. Jo Iivana Julman ajoista alkaen Venäjän johdonmukaisena ajatuksena on ollut laajeta kaikissa ilmansuunnissa vapaiden meriyhteyksien ääreen sekä puskurivyöhykkeen luomisesta Äiti-Venäjän ympärille.</p><p>Neuvostoliiton romahduksesta alkanut Venäjän kaaos pysähtyi vasta Vladimir Putinin presidenttikaudella. On merkittävää, että vielä tässä vaiheessa Putin aidosti haki suuntaa Venäjälle ja pohti vakavasti jopa EU-jäsenyyttä. Länsi, etunenässä EU:n komission puheenjohtaja Romano Prodi, teki siinä vaiheessa vuosisadan suurimman poliittisen typeryyden. Kun Putin oli tiedustellut Prodilta Venäjän mahdollista jäsenyyttä EU:ssa, Prodi oli tokaissut: &ldquo;Missään tapauksessa ei, olette liian suuri!&rdquo;. Tämän jälkeen EU kuitenkin aloitti laajenemisen itään ja lähentymisneuvottelut Turkin kanssa. Putin ja Venäjä tulkitsivat lännen ja EU:n katsovan, että kerhomme on liian hieno venäläisille.<br /><br />Torjumisen jälkeen olemmekin saaneet kokea järjestelmällisen hyökkäyksen kerhoamme kohtaan. Hyökkäyksen välttämiseksi, ja Venäjän sitomiseksi länsimaihin, sekä demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen, Prodin olisi pitänyt vastata: &ldquo;Sinä päivänä, kun Venäjä täyttää Maastrichtin ja Kööpenhaminan kriteerit, ei ole esteitä jäsenyysneuvottelujen aloittamiseksi!&rdquo; Tästä poliittisesta virheestä maksamme nyt lännessä kovaa hintaa. Venäjän järjestelmällisestä hyökkäyksestä länsimaisia demokratioita vastaan ehkä parhaiten kertoo Yhdysvaltain senaatin ulkoasiainkomitean 10.1.2018 julkaisema raportti (1). Myös EU:ssa Venäjän disinformaatiokampanjointi on huomattu ja siitä kertoo EU:n aiheesta kertova portaali. (2)</p><p>Useat asiantuntijat ovat jo varoittaneet Venäjän tilanteesta: Venäjä on sisäisesti epävakaa sekä poliittisesti että taloudellisesti. Sisäinen kehitys on nähtävissä muun muassa erilaisten kansalaisjärjestöjen määrittelemisessä ulkovaltojen agenteiksi, Jehovan todistajien toiminnan kieltämisenä korkeimman oikeuden päätöksellä, antisemitismin nousuna sekä esimerkiksi korruptiota paljastaneen johtavan oppositiopoliitikon Aleksey Navalnyitä ja hänen tukijoitaan vastaan tehtyinä toistuvina hyökkäyksinä ja viimeksi hänen pidättämisenään 28.1.2018. Lehdistö ja muu media ovat tiukasti Kremlin kontrollissa. Talous parani Putinin valtakauden alussa, mutta öljyn, kaasun ja raaka-aineiden hinnan laskettua Venäjän talous sakkasi; kotimarkkinoille valmistava teollisuus on lähes olematonta ja koko talouden vetureina toimii yhä energian sekä raaka-aineiden vienti. Ja kuten esimerkiksi Navalnyin toimisto on lukuisissa tutkimuksissaan todistanut, massiivinen korruptio rehottaa joka puolella.</p><p>Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto oli ulottanut suojavyöhykkeensä lännessä Saksaan asti ja Ruotsin puolueettomuuspolitiikan ja Suomen YYA-sopimuksen ansiosta varmistanut pohjoisen sivustansa sekä Leningradin turvallisuuden. Tuohon aikaan mahdollisen suurvaltojen konfliktin operatiiviset teatterit olivat Lähi-Itä, Aasia sekä Keski-Eurooppa. Sekä Neuvostoliitolle että USA:lle sopi hyvin Ruotsin ja Suomen tahto pysytellä suurvaltaristiriitojen ulkopuolella. Rautaesiripun romahdettua Venäjä on menettänyt suojavyöhykkeensä ja se kokee Naton tulleen aivan lähituntumaan.</p><p>Ilmastonmuutoksen myötä arktisten alueiden poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen merkitys on kasvanut. Myös tähän vaikuttaa merkittävästi Kremlin kuvitelma Naton uhasta. Jos arktinen suunta oli sivussa kylmän sodan aikaan, on se nyt painopistesuunta. Tämä tuntuu olevan käsittämätön asia &ldquo;virtuaali-YYA Suomessa&rdquo; eläville päättäjillemme.</p><p>Suomessa usein hoetut mantrat ovat: itsenäinen uskottava puolustus, sotilaallinen liittoutumattomuus, syvenevä sotilaallinen yhteistyö Ruotsin ja EU:n kanssa, Nato-optio, ja viimeisimpänä tilanteen mukaiset liittoumat.</p><p>Suomella on väestömääräänsä ja kansantalouteensa nähden hyvät puolustusvoimat, mutta haasteena on maan koko. Usein kuulee myyttinä väitettävän, että olemme ennenkin pärjänneet yksin. Tosiasiassa toisen maailmansodan aikana Oulujoen pohjoispuolelle jäävän alueen puolustuksesta vastasi Saksan 20. Vuoristoarmeija 213000 sotilaan voimin. Talvisodan jälkeen Yhdysvalloista saaduilla Brewster hävittäjillä nostettiin ilmavoimiemme suorituskyky aivan uudelle tasolle. Tali-Ihantalan ja torjuntavoiton ihme syntyi 1944 mm. Lento-osasto Kuhlmeyn sekä Saksalta saadun materiaaliavun turvin.</p><p>Vaikka Ruotsi teki kylmän sodan päättyessä suuren arviointivirheen, ja heräsi vasta 2014 kasakan nauruun, ryhtyi se kuitenkin nopeasti ja päättäväisesti korjaamaan virhearvionsa seurauksia syventämällä yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa. Elokuussa 2016 maassa vieraillut varapresidentti Biden teki peitellysti, mutta selvästi, tiedoksi Venäjälle Yhdysvaltain seisovan Ruotsin tukena. Ruotsi taas on Suomelle tehnyt harvinaisen selväksi, että lisääntyvä puolustusyhteistyö kiinnostaa, mutta puolustusliittoa ei tule.</p><p>EU:n Nato-jäsenet ovat yksiselitteisesti torjuneet käsityksen, että EU muodostaisi jollain tavalla päällekkäisen järjestelmän Naton kanssa. Lissabonin sopimuksessa on yksiselitteisesti todettu, että Euroopan puolustamisen kovasta ytimestä vastaa Nato. Syy on hyvin yksinkertainen; vain Yhdysvalloilla on tarvittavat strategiset kyvykkyydet, kuten satelliittitiedustelu, strateginen ilmakuljetuskyky, kyky projisoida nopeasti voimaa lentotukialuseskaadereilla sekä riittävästi kalustoa ja miesvoimaa. Jugoslavian hajoamisesta seurannut kriisi osoitti selkeästi, ettei ilman Yhdysvaltain suorituskykyä EU kotinurkillaankaan kyennyt näin pienikokoista kriisiä sammuttamaan.<br /><br />Vaikka EU löisi pöytään rajattoman budjetin, EU ei kykene korvaamaan Yhdysvaltain Natoon tuomaa suorituskykyä 10-15 vuoteen. EU:n lisääntyvä sotilaallinen yhteistyö suuntautuukin materiaalihankintoihin, koulutukseen ja kriisinhallintaan. Lisäksi poliittinen tahto puuttuu täysin. Sen tosiasian tunnusti EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan edustaja Mogherini. (3)</p><p>Asia on hyvin selkeästi kirjattu myös Lissabonin sopimuksen artiklaan 42.7: &ldquo;Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.&rdquo;</p><p>Artikla siis selkeästi toteaa Naton olevan yhteisen puolustuksen kova ydin. Muun muassa tohtori Jukka Tarkka tulkitsee lauseen &ldquo;Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.&rdquo; siten, että tosiasiallisesti Suomi jää ulos EU:n vähäisistäkin turvatakuista. (4)</p><p>Nato-optiosta puhuminen on surkuhupaisaa ja osoittaa, etteivät puhujat ymmärrä Naton jäseneksi hakeutumisen prosessia. Kun maa päättää hakea jäsenyyttä, vain Naton huippukokous voi päättää jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta. Huippukokouksia ei ole edes joka vuosi. Kun huippukokous on päättänyt jäsenyysneuvottelujen alkamisesta, alkaa usean vuoden prosessi nimeltä Membership Access Program. Siihen kuuluu muun muassa vaatimus, että kaikkien NATO-jäsenten parlamentit hyväksyvät uuden jäsenen. Nato pohjautuu yksimieliseen päätöksentekoon.<br /><br />Hakuprosessin aikana Naton turvatakuut eivät ole voimassa. Montenegron tapauksessa prosessi kesti noin viisi vuotta, ja Suomen ja Ruotsin kaltaisten edistyneiden kumppaneiden tapauksessa prosessi voisi mennä läpi kolmessa.&nbsp; Vaikka Suomi jättäisi jäsenhakemuksensa Brysselin huippukokouksessa 2018, niin olisimme Naton jäseniä turvatakuineen aikaisintaan vuonna 2021, todennäköisimmin 2023. Tämä siis edellyttäen, ettei yksikään jäsenmaa, kuten Turkki vastusta jäsenyyttä.</p><p>&rdquo;Tilanteen mukaiset liittoumat&rdquo; ovat suurinta itsepetosta. Liittouman sotilaallisen suorituskyvyn rakentaminen puolustussuunnitelmineen, aluevastuineen, johtamisjärjestelyineen, yhteistoimintajärjestelyineen, logistiikan järjestelyineen, tukikohtineen ja tukeutumisjärjestelyineen sekä kaikkea tätä testaavine harjoituksineen, on vuosikausia kestävä prosessi. Pahimmassa tapauksessa nopeasti tehty liittouma vain sotkisi jo olemassa olevia järjestelyjä.</p><p>Voidaan siis kysyä, kuinka realistiseen tilannekuvaan nykyinen turvallisuuspolittikkamme pohjautuu? Naapurissamme on alueellinen suurvalta, joka haikailee entisestä imperiumistaan, on taloudellisesti ja sisäisesti epävakaa ja päivä päivältä liukumassa yhä syvemmälle diktatuuriin. Samanaikaisesti se on järjestelmällisesti, syvällisesti ja laajasti hyökännyt länsimaisia demokratioita vastaan asymmetrisen sodankäynnin keinoin, ja on osoittanut selkeää tahtoa ja kykyä ajaa etujaan sotilaallisin keinoin.</p><p>Venäjän yleisesikunta ja Kreml tulkitsevat Suomen yksikäsitteisesti kuuluvan länteen, ei olevan puolueeton. Suomi on ostamassa torjuntahävittäjiä lännestä ja osana Laivue-2020-hanketta se käy mm. Yhdysvaltojen kanssa neuvotteluita 600 miljoonan dollarin ohjuskaupoista. Säilyttääkseen edes jonkinasteisen toimintavapauden Pohjoisella teatterilla, Venäjä tekee kaikkensa estääkseen Suomen ainoat todelliset turvatakuut eli Nato-jäsenyyden. Mikäli Ruotsi ehtii hakea Nato-jäsenyyttä ennen Suomea, voivat Venäjän toimet Suomea kohtaan muuttua huomattavasti kouriintuntuvimmiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>J.K. Paasikivi siteerasi mielellään&nbsp; englantilaisen historioitsijan Babington Macaulayn lausetta: <em><strong>&quot;Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku&rdquo;</strong></em>. Tätä soisi meidänkin turvallisuuspoliittisen johtomme miettivän. Nyt mieleen tulee pikemminkin pohjolan suurimman valtiomiehen, legendaarisen Axel Oxenstiernan sanat: <em><strong>&ldquo;Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan!&rdquo;</strong></em></p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaneet Harri Kreus, entinen meriupseeri ja Aki Kivirinta, entinen siviilipalvelusmies ja Liberaalipuolueen Oulun Piirijärjestön puheenjohtaja. Molemmat ovat Liberaalipuolue &ndash; Vapaus valita r.p:n hallituksen jäseniä.<br />&nbsp;</p><p><strong>Liberaalipuolue ajaa Nato-jäsenyyden hakemista</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Viitteet</p><ol><li><p>&ldquo;PUTIN&rsquo;S ASYMMETRIC ASSAULT ON DEMOCRACY IN RUSSIA AND EUROPE: IMPLICATIONS FOR U.S. NATIONAL SECURITY&rdquo; <a href="https://www.foreign.senate.gov/imo/media/doc/FinalRR.pdf"><u>https://www.foreign.senate.gov/imo/media/doc/FinalRR.pdf</u></a> .</p></li><li><p>&rdquo;EU vs. Disinformation&rdquo; -tiedotusportaali <a href="https://euvsdisinfo.eu/"><u>https://euvsdisinfo.eu/</u></a></p></li><li><p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802042200718826_pi.shtml"><u>http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802042200718826_pi.shtml</u></a>.</p></li><li><p><a href="https://www.facebook.com/photo.php?fbid=156667271584162&amp;set=a.121195735131316.1073741827.100017226703516&amp;type=3&amp;theater"><u>https://www.facebook.com/photo.php?fbid=156667271584162&amp;set=a.121195735131316.1073741827.100017226703516&amp;type=3&amp;theater</u></a></p><p>&nbsp;</p></li></ol><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvallisuuspolitiikkamme ei pohjaudu realismille

Jyri Häkämies sanoi Yhdysvalloissa 2007, että Suomen keskeisimmät turvallisuuspoliittiset haasteet ovat: ”Venäjä, Venäjä ja Venäjä!”. Sen jälkeen on tapahtunut paljon joka todistaa Häkämiehen olleen täsmälleen oikeassa.

Venäjän hyökkäykset Etelä-Ossetiassa, Abhaasiassa, Transnistriassa, Krimillä ja Itä-Ukrainassa, Syyriassa sekä erilaiset hybridivaikuttamisen operaatiot, kuten GRU:n operaatio Montenegron Naton jäsenyyden torjumiseksi, vaikuttaminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, Saksan Lisa-tapaus, yritys vaikuttaa Ranskan presidentinvaaleihin sekä Katalonian konfliktin kiihdyttäminen sosiaalisessa mediassa, ovat vihdoin herättäneet muut länsimaat oivaltamaan, että Venäjä järjestelmällisesti häiriköi ja uhkailee  länsimaisia demokratioita ja pyrkii hybridivaikuttamisen keinoin riitaannuttamaan ja epävakauttamaan niitä.

Meillä on naapurinamme sisäisesti ja taloudellisesti epävakaa maa, jossa päivä päivältä diktatuurin otteet tiukentuvat, joka järjestelmällisesti hyökkää länttä vastaan ja haaveilee suurvalta-asemansa palauttamisesta. Onko Suomessa siis kaikki hyvin? Presidenttiehdokas Nils Torvaldsin lanseeraama termi “virtuaali-YYA-Suomi” iski naulankantaan. Se kuvaa hyvin johtavien poliittisten päättäjiemme naiivia suhtautumista naapuriimme tilanteessa, jossa geopolitiikka on rajusti muuttunut.

Ymmärtääksemme Venäjän toimintaa, meidän on lähdettävä historiasta. Presidentti Mauno Koivisto kiteytti vuonna 2001 kirjassaan “Venäjän idea” Venäjän imperiumin laajentumisen ideaksi kolmen tekijän yhdistämisen: arvokkaan maan haltuunotto, uskon levittäminen sekä slaavien yhdistäminen Venäjän yhteyteen. Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainassa voi nähdä nämä piirteet: Krimin strategisesti arvokas maa Mustanmeren kaasuvaroineen, jonka Venäjä kokee uhaksi omalle energian viennistä riippuvaiselle taloudelleen sekä molempien alueiden etnisten venäläisten yhdistäminen. Jo Iivana Julman ajoista alkaen Venäjän johdonmukaisena ajatuksena on ollut laajeta kaikissa ilmansuunnissa vapaiden meriyhteyksien ääreen sekä puskurivyöhykkeen luomisesta Äiti-Venäjän ympärille.

Neuvostoliiton romahduksesta alkanut Venäjän kaaos pysähtyi vasta Vladimir Putinin presidenttikaudella. On merkittävää, että vielä tässä vaiheessa Putin aidosti haki suuntaa Venäjälle ja pohti vakavasti jopa EU-jäsenyyttä. Länsi, etunenässä EU:n komission puheenjohtaja Romano Prodi, teki siinä vaiheessa vuosisadan suurimman poliittisen typeryyden. Kun Putin oli tiedustellut Prodilta Venäjän mahdollista jäsenyyttä EU:ssa, Prodi oli tokaissut: “Missään tapauksessa ei, olette liian suuri!”. Tämän jälkeen EU kuitenkin aloitti laajenemisen itään ja lähentymisneuvottelut Turkin kanssa. Putin ja Venäjä tulkitsivat lännen ja EU:n katsovan, että kerhomme on liian hieno venäläisille.

Torjumisen jälkeen olemmekin saaneet kokea järjestelmällisen hyökkäyksen kerhoamme kohtaan. Hyökkäyksen välttämiseksi, ja Venäjän sitomiseksi länsimaihin, sekä demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen, Prodin olisi pitänyt vastata: “Sinä päivänä, kun Venäjä täyttää Maastrichtin ja Kööpenhaminan kriteerit, ei ole esteitä jäsenyysneuvottelujen aloittamiseksi!” Tästä poliittisesta virheestä maksamme nyt lännessä kovaa hintaa. Venäjän järjestelmällisestä hyökkäyksestä länsimaisia demokratioita vastaan ehkä parhaiten kertoo Yhdysvaltain senaatin ulkoasiainkomitean 10.1.2018 julkaisema raportti (1). Myös EU:ssa Venäjän disinformaatiokampanjointi on huomattu ja siitä kertoo EU:n aiheesta kertova portaali. (2)

Useat asiantuntijat ovat jo varoittaneet Venäjän tilanteesta: Venäjä on sisäisesti epävakaa sekä poliittisesti että taloudellisesti. Sisäinen kehitys on nähtävissä muun muassa erilaisten kansalaisjärjestöjen määrittelemisessä ulkovaltojen agenteiksi, Jehovan todistajien toiminnan kieltämisenä korkeimman oikeuden päätöksellä, antisemitismin nousuna sekä esimerkiksi korruptiota paljastaneen johtavan oppositiopoliitikon Aleksey Navalnyitä ja hänen tukijoitaan vastaan tehtyinä toistuvina hyökkäyksinä ja viimeksi hänen pidättämisenään 28.1.2018. Lehdistö ja muu media ovat tiukasti Kremlin kontrollissa. Talous parani Putinin valtakauden alussa, mutta öljyn, kaasun ja raaka-aineiden hinnan laskettua Venäjän talous sakkasi; kotimarkkinoille valmistava teollisuus on lähes olematonta ja koko talouden vetureina toimii yhä energian sekä raaka-aineiden vienti. Ja kuten esimerkiksi Navalnyin toimisto on lukuisissa tutkimuksissaan todistanut, massiivinen korruptio rehottaa joka puolella.

Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto oli ulottanut suojavyöhykkeensä lännessä Saksaan asti ja Ruotsin puolueettomuuspolitiikan ja Suomen YYA-sopimuksen ansiosta varmistanut pohjoisen sivustansa sekä Leningradin turvallisuuden. Tuohon aikaan mahdollisen suurvaltojen konfliktin operatiiviset teatterit olivat Lähi-Itä, Aasia sekä Keski-Eurooppa. Sekä Neuvostoliitolle että USA:lle sopi hyvin Ruotsin ja Suomen tahto pysytellä suurvaltaristiriitojen ulkopuolella. Rautaesiripun romahdettua Venäjä on menettänyt suojavyöhykkeensä ja se kokee Naton tulleen aivan lähituntumaan.

Ilmastonmuutoksen myötä arktisten alueiden poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen merkitys on kasvanut. Myös tähän vaikuttaa merkittävästi Kremlin kuvitelma Naton uhasta. Jos arktinen suunta oli sivussa kylmän sodan aikaan, on se nyt painopistesuunta. Tämä tuntuu olevan käsittämätön asia “virtuaali-YYA Suomessa” eläville päättäjillemme.

Suomessa usein hoetut mantrat ovat: itsenäinen uskottava puolustus, sotilaallinen liittoutumattomuus, syvenevä sotilaallinen yhteistyö Ruotsin ja EU:n kanssa, Nato-optio, ja viimeisimpänä tilanteen mukaiset liittoumat.

Suomella on väestömääräänsä ja kansantalouteensa nähden hyvät puolustusvoimat, mutta haasteena on maan koko. Usein kuulee myyttinä väitettävän, että olemme ennenkin pärjänneet yksin. Tosiasiassa toisen maailmansodan aikana Oulujoen pohjoispuolelle jäävän alueen puolustuksesta vastasi Saksan 20. Vuoristoarmeija 213000 sotilaan voimin. Talvisodan jälkeen Yhdysvalloista saaduilla Brewster hävittäjillä nostettiin ilmavoimiemme suorituskyky aivan uudelle tasolle. Tali-Ihantalan ja torjuntavoiton ihme syntyi 1944 mm. Lento-osasto Kuhlmeyn sekä Saksalta saadun materiaaliavun turvin.

Vaikka Ruotsi teki kylmän sodan päättyessä suuren arviointivirheen, ja heräsi vasta 2014 kasakan nauruun, ryhtyi se kuitenkin nopeasti ja päättäväisesti korjaamaan virhearvionsa seurauksia syventämällä yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa. Elokuussa 2016 maassa vieraillut varapresidentti Biden teki peitellysti, mutta selvästi, tiedoksi Venäjälle Yhdysvaltain seisovan Ruotsin tukena. Ruotsi taas on Suomelle tehnyt harvinaisen selväksi, että lisääntyvä puolustusyhteistyö kiinnostaa, mutta puolustusliittoa ei tule.

EU:n Nato-jäsenet ovat yksiselitteisesti torjuneet käsityksen, että EU muodostaisi jollain tavalla päällekkäisen järjestelmän Naton kanssa. Lissabonin sopimuksessa on yksiselitteisesti todettu, että Euroopan puolustamisen kovasta ytimestä vastaa Nato. Syy on hyvin yksinkertainen; vain Yhdysvalloilla on tarvittavat strategiset kyvykkyydet, kuten satelliittitiedustelu, strateginen ilmakuljetuskyky, kyky projisoida nopeasti voimaa lentotukialuseskaadereilla sekä riittävästi kalustoa ja miesvoimaa. Jugoslavian hajoamisesta seurannut kriisi osoitti selkeästi, ettei ilman Yhdysvaltain suorituskykyä EU kotinurkillaankaan kyennyt näin pienikokoista kriisiä sammuttamaan.

Vaikka EU löisi pöytään rajattoman budjetin, EU ei kykene korvaamaan Yhdysvaltain Natoon tuomaa suorituskykyä 10-15 vuoteen. EU:n lisääntyvä sotilaallinen yhteistyö suuntautuukin materiaalihankintoihin, koulutukseen ja kriisinhallintaan. Lisäksi poliittinen tahto puuttuu täysin. Sen tosiasian tunnusti EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan edustaja Mogherini. (3)

Asia on hyvin selkeästi kirjattu myös Lissabonin sopimuksen artiklaan 42.7: “Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.”

Artikla siis selkeästi toteaa Naton olevan yhteisen puolustuksen kova ydin. Muun muassa tohtori Jukka Tarkka tulkitsee lauseen “Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.” siten, että tosiasiallisesti Suomi jää ulos EU:n vähäisistäkin turvatakuista. (4)

Nato-optiosta puhuminen on surkuhupaisaa ja osoittaa, etteivät puhujat ymmärrä Naton jäseneksi hakeutumisen prosessia. Kun maa päättää hakea jäsenyyttä, vain Naton huippukokous voi päättää jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta. Huippukokouksia ei ole edes joka vuosi. Kun huippukokous on päättänyt jäsenyysneuvottelujen alkamisesta, alkaa usean vuoden prosessi nimeltä Membership Access Program. Siihen kuuluu muun muassa vaatimus, että kaikkien NATO-jäsenten parlamentit hyväksyvät uuden jäsenen. Nato pohjautuu yksimieliseen päätöksentekoon.

Hakuprosessin aikana Naton turvatakuut eivät ole voimassa. Montenegron tapauksessa prosessi kesti noin viisi vuotta, ja Suomen ja Ruotsin kaltaisten edistyneiden kumppaneiden tapauksessa prosessi voisi mennä läpi kolmessa.  Vaikka Suomi jättäisi jäsenhakemuksensa Brysselin huippukokouksessa 2018, niin olisimme Naton jäseniä turvatakuineen aikaisintaan vuonna 2021, todennäköisimmin 2023. Tämä siis edellyttäen, ettei yksikään jäsenmaa, kuten Turkki vastusta jäsenyyttä.

”Tilanteen mukaiset liittoumat” ovat suurinta itsepetosta. Liittouman sotilaallisen suorituskyvyn rakentaminen puolustussuunnitelmineen, aluevastuineen, johtamisjärjestelyineen, yhteistoimintajärjestelyineen, logistiikan järjestelyineen, tukikohtineen ja tukeutumisjärjestelyineen sekä kaikkea tätä testaavine harjoituksineen, on vuosikausia kestävä prosessi. Pahimmassa tapauksessa nopeasti tehty liittouma vain sotkisi jo olemassa olevia järjestelyjä.

Voidaan siis kysyä, kuinka realistiseen tilannekuvaan nykyinen turvallisuuspolittikkamme pohjautuu? Naapurissamme on alueellinen suurvalta, joka haikailee entisestä imperiumistaan, on taloudellisesti ja sisäisesti epävakaa ja päivä päivältä liukumassa yhä syvemmälle diktatuuriin. Samanaikaisesti se on järjestelmällisesti, syvällisesti ja laajasti hyökännyt länsimaisia demokratioita vastaan asymmetrisen sodankäynnin keinoin, ja on osoittanut selkeää tahtoa ja kykyä ajaa etujaan sotilaallisin keinoin.

Venäjän yleisesikunta ja Kreml tulkitsevat Suomen yksikäsitteisesti kuuluvan länteen, ei olevan puolueeton. Suomi on ostamassa torjuntahävittäjiä lännestä ja osana Laivue-2020-hanketta se käy mm. Yhdysvaltojen kanssa neuvotteluita 600 miljoonan dollarin ohjuskaupoista. Säilyttääkseen edes jonkinasteisen toimintavapauden Pohjoisella teatterilla, Venäjä tekee kaikkensa estääkseen Suomen ainoat todelliset turvatakuut eli Nato-jäsenyyden. Mikäli Ruotsi ehtii hakea Nato-jäsenyyttä ennen Suomea, voivat Venäjän toimet Suomea kohtaan muuttua huomattavasti kouriintuntuvimmiksi.

 

J.K. Paasikivi siteerasi mielellään  englantilaisen historioitsijan Babington Macaulayn lausetta: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku”. Tätä soisi meidänkin turvallisuuspoliittisen johtomme miettivän. Nyt mieleen tulee pikemminkin pohjolan suurimman valtiomiehen, legendaarisen Axel Oxenstiernan sanat: “Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan!”

 

Kirjoittaneet Harri Kreus, entinen meriupseeri ja Aki Kivirinta, entinen siviilipalvelusmies ja Liberaalipuolueen Oulun Piirijärjestön puheenjohtaja. Molemmat ovat Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p:n hallituksen jäseniä.
 

Liberaalipuolue ajaa Nato-jäsenyyden hakemista

 

Viitteet

  1. “PUTIN’S ASYMMETRIC ASSAULT ON DEMOCRACY IN RUSSIA AND EUROPE: IMPLICATIONS FOR U.S. NATIONAL SECURITY” https://www.foreign.senate.gov/imo/media/doc/FinalRR.pdf .

  2. ”EU vs. Disinformation” -tiedotusportaali https://euvsdisinfo.eu/

  3. http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802042200718826_pi.shtml.

  4. https://www.facebook.com/photo.php?fbid=156667271584162&set=a.121195735131316.1073741827.100017226703516&type=3&theater

     

]]>
22 http://harrikreus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250840-turvallisuuspolitiikkamme-ei-pohjaudu-realismille#comments Hybridivaikuttaminen Miksi Natoon? Turpo Turvallisuuspoliitikka Venäjä Mon, 12 Feb 2018 10:38:14 +0000 Harri Kreus http://harrikreus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250840-turvallisuuspolitiikkamme-ei-pohjaudu-realismille
Miten Venäjän talouden käy vuonna 2018? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250610-miten-venajan-talouden-kay-vuonna-2018 <p><em><strong>Miten Venäjän talouden käy vuonna 2018?</strong></em></p><p>*</p><p><em>Kokosin <strong>Suomen Pankin BOFIT-siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen</strong> viimeksi julkaisemasta aineistosta joitakin toteutunutta muutosta ja odotettavissa olevaa tulevaisuutta kuvaavia numeroita ja arvioita.&nbsp; &nbsp;<a href="https://www.bofit.fi/fi/"><u>https://www.bofit.fi/fi/</u></a> </em></p><p><em>Esitän ne tässä tiivistettynä kollaasina.&nbsp; Vahvennukset ja kappaleiden katkaisu VH:</em>n.</p><p>*</p><p><strong>BOFIT Viikkokatsaus/06</strong></p><p><strong>1.2.2018</strong></p><p><strong>Venäjällä alkutuotanto kasvanut, jalostusteollisuus ei</strong></p><p>Viime vuoden lopulla kausitasoitetun <strong>teollisuustuotannon</strong> lähes puolen vuoden luisu oikeni. Koko vuonna tuotantoa oli prosentti enemmän kuin vuonna 2016. Lukemaa laski etenkin jalostusteollisuus, jonka viime vuoden kasvu painui heikon loppuvuoden vuoksi lähelle nollaa. Loppuvuonna tuntuva vaikutus oli myös sähkö- ja lämpösektorin tuotannolla, joka supistui epätavallisen lämpimän sään vuoksi. Sektorin tuotanto ei viime vuonna kasvanut. Kaivannaisteollisuuden tuotanto lisääntyi 2 %.</p><p>Kasvua rajoitti öljyntuotannon painuminen syksyllä vuodentakaisia huippuja pienemmäksi, OPEC-maiden ja muiden tuottajamaiden sopimusta noudatellen. Koko teollisuuden heikossa menossa vuoden loppua kohden öljyntuotannon rooli oli kuitenkin suhteellisen pieni. &hellip;</p><p><strong>Maataloustuotanto</strong> lisääntyi viime vuonna 2,4 %, joskin kasvu hidastui edellisvuosista. <strong>Viljelytuotannon</strong> kasvu laantui runsaaseen kahteen prosenttiin, sillä viljojen ennätyssadon ohella muut sadot enimmäkseen vähenivät.&nbsp; &hellip;</p><p><strong>Vähittäiskauppa</strong> elpyi hiljalleen viime vuoden ajan ja myynnin määrä muodostui runsaan prosentin suuremmaksi kuin vuonna 2016.</p><p>Tilastoitu <strong>keskipalkka</strong> nousi reaalisesti 3,4 %, mutta lähinnä kotitalouksien muiden tulojen vaisu kehitys piti <strong>kotitalouksien reaalitulot</strong> edelleen hieman pienempinä kuin vuonna 2016. &hellip;</p><p>Katso vielä tämä:</p><p><strong>Venäjän talouden pääsektoreiden reaalinen kehitys</strong> 1914-2017: (rullaa alas)</p><p><a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201805_1/"><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201805_1/</u></a></p><p>*</p><p>BOFIT Viikkokatsaus/05</p><p><strong>1.2.2018</strong></p><p><strong>Syntyneiden määrä Venäjällä laski jyrkästi</strong></p><p>Viime vuonna Venäjällä <strong>syntyi vajaat 1,7 milj. lasta</strong> eli 200 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viimeksi syntyneiden määrä väheni näin voimakkaasti 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Kehitys on samansuuntaista koko maassa, sillä syntyneiden määrä väheni viime vuonna kaikilla muilla Venäjän alueilla paitsi Tshetsheniassa.</p><p>Taustalla on suurelta osin pitkäaikainen väestörakenteen kehitys, sillä synnytysikäisten naisten määrä on vähentynyt jo yli vuosikymmenen ja samalla syntyneiden lasten määräkin jo useamman vuoden ajan. Etenkin viime vuonna myös <strong>syntyvyys laski</strong> kuitenkin selvästi, mikä on voinut johtua mm. heikosta taloustilanteesta. <strong>Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot</strong> ovat supistuneet jo neljä vuotta peräkkäin (2014-2017, vh].</p><p>Ennakkotietojen mukaan Venäjän koko väestö kasvoi kuitenkin hieman myös viime vuonna <strong>nettomaahanmuuton</strong> ansiosta. Rosstat arvioi Venäjän väkiluvuksi tämän vuoden alussa <strong>146,9 miljoonaa</strong>, mutta siitä lähes 2,4 miljoonaa on Venäjän laittomasti itseensä liittämän <strong>Krimin</strong> niemimaan asukkaita. Rosstatin perusskenaarion mukaan syntyneiden määrän laskeva trendi jatkuu Venäjällä vuoteen 2030 saakka ja samalla luonnollinen väestönkasvu pysyy negatiivisena.&nbsp; <a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201805_3/"><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201805_3/</u></a></p><p>*</p><p>BOFIT Viikkokatsaus/04</p><p><strong>25.1.2018</strong></p><p><strong>Venäjän talouden ennustetaan kasvavan suhteellisen hitaasti</strong></p><p>IMF:n tuoreessa ennustepäivityksessä ja Maailmanpankin ennusteessa Venäjän <strong>BKT:n kasvun odotetaan olevan tänä vuonna 1,7 %.</strong> Venäjän keskuspankki ennustaa kasvutahdin olevan samaa luokkaa. Tammikuun Consensus-ennuste on hieman suotuisampi. Ennusteet ovat parantuneet viime kesästä muutamilla desimaaleilla öljynhintaoletusten nousun myötä. <strong>Öljyn hinta</strong> kohosi vuonna 2017 neljänneksen vuodesta 2016, ja sen vuosikeskiarvo oli noin 53 dollaria. IMF ja Maailmanpankki olettavat hinnan olevan tänä vuonna korkeampi. Venäjän keskuspankin ennusteessa oletus on hieman varovaisempi. Venäjän talousministeriö arvioi BKT:n kasvaneen viime vuonna 1,4&ndash;1,8 %.</p><p><strong>Globaalitalouden kasvun</strong> ennustetaan yleisesti kiihtyvän.</p><p><a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201804_1/"><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201804_1/</u></a></p><p><strong>Venäjän federaatiobudjetti vahvistunut ja vaje supistunut</strong></p><p><strong>25.1.2018</strong></p><p><strong>Budjetin tulot</strong> olivat jälleen vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä merkittävästi vuodentakaista suuremmat, kun vuoden 2016 viimeisen neljänneksen tuloissa <strong>ei oteta huomioon valtion Rosneft-öljyjätin osakepaketin</strong> myynnistä saatua suurta summaa. Öljy- ja kaasuverotuloja lisäsi öljyn hinnan nousu. Budjetin muut tulot kasvoivat edelleen ripeästi.</p><p>Koko vuoden 2017 osalta <strong>tulot lisääntyivät 18 %</strong> (pl. 2016 Rosneft-rahat). Öljy- ja kaasuverotulot nousivat lähes neljäsosan eli paljon alun perin budjetoitua enemmän. Ylimääräisiä <strong>valtion vararahastoon siirrettäviä öljytuloja</strong> kertyi runsaasti, sillä <em>Urals-öljyn keskihinta oli viime vuonna 53 dollaria</em>, kun taas vuoden 2017 ensimmäisessä <em>budjetissa hinnaksi oletettiin 40 dollaria</em>. Budjetin muut tulot lisääntyivät 15 % johtuen mm. ALV-tuloista, joiden osuus näistä muista tuloista on yli 55 % ja federaatiobudjetin kaikista tuloista kolmannes. <strong>Veroja</strong> saatiin kerättyä aiempaa paremmin.</p><p><strong>Federaatiobudjetin menojen kasvu</strong> vuodentakaisesta ripeytyi vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun laskuista jätetään pois vuoden 2016 lopussa puolustusteollisuudelle (OPK) annettu iso summa pankkivelkojen maksuun. Koko vuoden menolinja muodostui melko niukaksi, sillä menot kasvoivat 5 % (pl. em. OPK-rahat) eli reaalisesti noin prosentin. <strong>Puolustusmenot</strong> vähenivät noin 4 % (pudotus on peräti neljäsosa, jos vuoden 2016 menoihin lasketaan mukaan em. OPK-summa). <strong>Sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen</strong> menot kasvoivat nimellisesti prosentin, mutta tässä luokassa paljon lisää varoja kohdennettiin muilta alaeriltä <strong>Venäjän kansalliskaartille</strong>, joka nykyään edustaa tuntuvaa osaa sisäisen turvallisuuden joukoista.</p><p><strong>Federaatiobudjetin vaje</strong> oli vuonna 2017 tulojen hyvän kehityksen ansiosta 1,4 % BKT:stä eli alun perin odotettua pienempi. Vuonna 2016 vaje oli lähes 3,5 % BKT:stä. Vaje ilman öljy- ja kaasuverotuloja supistui vuonna 2017 vajaaseen 8 prosenttiin BKT:stä.</p><p><strong>Venäjän federaatiobudjetin tulot, menot ja inflaatio 2014&ndash;2017</strong></p><p><strong>ks. %-muutos, vuosittain; <a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201804_2/"><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201804_2/</u></a> </strong></p><p>*</p><p><strong>Venäjän ulkomainen velka kääntyi pieneen kasvuun viime vuonna</strong></p><p><strong>25.1.2018</strong></p><p>Vuoden lopussa <strong>ulkomaisen velan arvo</strong> oli noin 530 mrd. dollaria eli 3 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Venäläiset pankit vähensivät ulkomaista velkaansa edelleen, kun taas muiden yritysten ja valtion velka kasvoi. Vuoden lopussa <strong>pankeilla oli ulkomaista velkaa 105 mrd., muilla yrityksillä 354 mrd. ja valtiolla 56 mrd. dollaria</strong>. Tänä vuonna velkaa erääntyy yhteensä noin 85 mrd. dollaria.</p><p>Vuoden 2013 lopun huippulukemista <strong>ulkomaisen velan arvo on supistunut 200 mrd.</strong> dollarilla. Supistumisesta lähes puolet johtuu kuitenkin valuuttakurssimuutoksista ja etenkin ruplan heikkenemisestä, sillä Venäjän ulkomaisesta velasta noin neljännes on ruplissa. &hellip;</p><p>Myös Venäjän valtion koko ulkomaisen velan arvo on supistunut vuoden 2013 lopusta lähinnä ruplan heikentymisen vuoksi. Valtio on lyhentänyt dollarimääräistä velkaa, mutta lisännyt ruplamääräistä velkaa. Valtiolla on kuitenkin yhä varsin vähän velkaa: viime vuoden lopussa <strong>ulkomaista velkaa oli 56 mrd. dollaria ja kotimaista velkaa 124 mrd.</strong> dollaria eli yhteensä noin 11 % BKT:stä.</p><p><strong><a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201804_3/"><strong><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201804_3/</u></strong></a></strong></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>BOFIT viikkokatsaus 03</strong></p><p><strong>18.1.2018&nbsp;</strong></p><p><strong>Venäjän ulkomaankauppa elpynyt edelleen, pääoman ulosvirtaus lisääntyi hieman</strong></p><p><strong>Venäjän tulot tavara- ja palveluviennistä</strong> kuten myös tavara- ja palvelutuonnin menot olivat edelleen vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä suunnilleen 20 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kasvu tavaratuonnissa oli niin ikään noin 20 % ja venäläisten ulkomaisissa matkailumenoissa edellisten neljännesten tapaan lähes 30 %. Kauppataseen ja vaihtotaseen ylijäämät olivat viimeisellä neljänneksellä huomattavan suuria öljynhinnan nousun lisäämien vientitulojen johdosta.</p><p>Venäjän <strong>ulkomaankaupalla</strong> on takanaan parin vuoden syvä kuoppa. Sen vuoksi tavara- ja palvelukaupan tulot ja menot olivat toipumisestaan huolimatta vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä vielä muutamia prosentteja pienemmät kuin vuonna 2014 ja viidesosan pienemmät kuin vuosina 2012&ndash;13.</p><p><strong>Yksityistä pääomaa</strong> virtasi viime vuoden toisella puoliskolla nettomääräisesti ulkomaille kohtalaisen paljon. Yrityssektorille (pl. pankit) tuli <strong>suoria sijoituksia ulkomailta</strong> melko vähän</p><p><strong>Venäjän maksutaseen keskeiset erät 2015&ndash;2017</strong></p><p><strong>ks. tästä: <a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201803_1/"><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201803_1/</u></a> </strong></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>Venäjän valuuttavaranto kasvoi viime vuonna 55 mrd. dollarilla</strong></p><p><strong>18.1.2018</strong></p><p>Pääosa kasvusta tuli <strong>valuuttakurssimuutoksista ja kultavarannosta</strong>, kun taas varsinaisten valuuttaoperaatioiden seurauksena varanto kasvoi 23 mrd. dollarilla. Nykyisen rahapolitiikkalinjan mukaisesti Venäjän keskuspankki ei tehnyt suoria interventioita valuuttamarkkinoilla, joten ne eivät vaikuttaneet valuuttavarantoon.&nbsp; &hellip;</p><p>Vuoden alussa <strong>Venäjän valuuttavaranto oli 433 mrd. dollaria. Siitä kultaa oli 77 mrd. dollaria, SDR- sekä IMF-vastuita 10 mrd. ja loput 347 mrd. dollaria valuuttavaroja.</strong> Niistä runsaat <strong>50 mrd. dollaria koostuu öljyrahastovaroista</strong>. <strong>Valuuttavarat ovat pääosin dollareissa ja euroissa</strong>, Kiinan juanin osuus on yhä vain noin 0,1 %.</p><p>Venäjän <strong>valuuttavaranto </strong>on usein käytettyjen nyrkkisääntöjen pohjalta varsin vahvalla tasolla, sillä se kattaa noin 17 kk:n tuonnin tai lyhytaikaisen ulkomaisen velan noin viisinkertaisesti.</p><p><a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201803_2/"><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201803_2/</u></a></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>Aluebudjettien alijäämät herättävät huolta Venäjällä</strong></p><p><strong>18.1.2018</strong></p><p><strong>Aluebudjettien</strong> (konsolidoitu alue- ja kuntataso) osuus koko julkisen talouden menoista Venäjällä on hieman yli kolmannes.</p><p>Aluetason budjetit vastaavat valtaosasta <strong>asumiseen, koulutukseen ja kulttuuriin</strong> liittyvistä kuluista sekä suuresta osasta <strong>terveydenhoitomenoja</strong>. Valtaosa julkisen talouden pienipalkkaisista työntekijöistä on alue- ja kuntatasojen palkkalistoilla. Vuoden 2012 jälkeen määrätyt julkisen sektorin palkkojen korotukset ja muut menolisäykset ovatkin rasittaneet etenkin eräiden <strong>alueiden budjettitasapainoa</strong>.</p><p><strong>Alueiden velkaantuminen</strong> oli erityisen nopeaa vuosina 2013&ndash;15, jolloin useat alueet rahoittivat alijäämäänsä pankkilainoilla.</p><p>Vuonna 2015 alueiden velanhoitokuluja leikattiin muuttamalla <strong>pankkilainoja keskusvallan myöntämiksi kolmen vuoden budjettilainoiksi</strong>. Siitä huolimatta velan hoitokulut ovat muutamilla alueilla muodostuneet ylivoimaisiksi.</p><p>Lokakuussa mm. <strong>Udmurtia, Hakassia ja Karjalan tasavalta</strong> pyysivät julkisesti finanssiministeriöltä apua menojensa rahoittamiseksi. Tänä vuonna erääntyviä budjettilainoja on nyt määrä järjestellä uudelleen lainojen maksuaikaa pidentämällä ja korkoa laskemalla.</p><p>Yhteensä aluebudjetit ovat liki tasapainossa, mutta erot alueiden välillä ovat suuria. Alueiden mahdollisuudet supistaa menojaan tai kasvattaa omia tulojaan ovat hyvin rajallisia. &hellip;</p><p><strong><a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201803_3/"><strong><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201803_3/</u></strong></a> </strong></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>BOFIT viikkokatsaus 02</strong></p><p><strong>Venäjän toinen öljyrahasto tyhjeni</strong></p><p><strong>11.1.2018</strong></p><p><strong>Reservirahaston loput varat eli noin 17 mrd. dollaria</strong> (1 000 mrd. ruplaa) käytettiin suunnitellusti joulukuussa federaatiobudjetin alijäämän kattamiseen.</p><p>Kesällä päätetyn mukaisesti <strong>Reservirahasto lopetetaan</strong> ja <strong>Venäjälle jää enää Kansallisen hyvinvoinnin rahasto</strong>.</p><p>Venäjän <strong>öljyrahasto</strong> jaettiin vuonna 2008 suhdannevaihtelujen tasoittamiseen tarkoitettuun Reservirahastoon ja eläkemenoihin tarkoitettuun Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon.</p><p>Vuosina 2015&ndash;2017 <strong>Venäjä käytti Reservirahastosta noin 90 mrd. dollaria</strong> budjettimenojen rahoittamiseen.</p><p>Kansallisen hyvinvoinnin rahaston arvo supistui viime vuonna 7 mrd. dollarilla, kun sitä käytettiin mm. eläkemenoihin. Rahastossa oli tämän vuoden alussa <strong>varoja 65 mrd. dollarin</strong> (3 750 mrd. ruplan) arvosta. Niistä vajaat 40 mrd. dollaria on likvidejä varoja ja loput sijoitettu mm. pitkäaikaisiin talletuksiin valtionpankeissa ja infrastruktuurihankkeisiin.</p><p>Rahastoon on määrä lisätä viime vuonna valtion kassaan karttuneita budjetoitua suurempia <strong>öljytuloja</strong> finanssiministeri Siluanovin mukaan <strong>noin 14 mrd. dollaria</strong> (840 mrd. ruplaa). Siten Venäjällä on käytettävissään likvidejä rahastovaroja yhteensä noin 50 mrd. dollaria (3 % BKT:stä).</p><p>Rahastosta suunnitellaan käytettävän tänä vuonna budjettialijäämän kattamiseen <strong>noin 19 mrd. dollaria</strong> (1 100 mrd. ruplaa). Tämän vuoden budjetti on kuitenkin laadittu varsin varovaiselle 44 dollarin öljynhintaoletukselle.</p><p>Vuosina 2019&ndash;2020 rahastovaroja <strong>aiotaan käyttää vain vähän</strong>.</p><p><strong><a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201802_1/"><strong><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201802_1/</u></strong></a></strong></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>Venäläisille julkisista varoista pienehköjä tulojen korotuksia ja verohelpotuksia</strong></p><p><strong>11.1.2018</strong></p><p>Valtion eri budjettitasoilta maksetut <strong>palkat ja eläkkeet</strong> putosivat vuosina 2014&ndash;2016 reaalisesti hyvin paljon, sillä nimelliskorotukset olivat niukkoja etenkin vuonna 2015 yltyneen inflaation rinnalla.</p><p>Viime vuodelle eläkkeiden ja keskeisimpien sosiaalitukien yleiset inflaatiokorotukset palautettiin. Tälle vuodelle ne ja viranhaltijoiden yleiskorotukset on mitoitettu ennustetun inflaation mukaan (vajaat 4 %). <strong>Aiempien vaalijaksojen</strong> (2007&ndash;2008 ja 2011&ndash;2012) <strong>jättikorotuksiin verrattuna tämän vuoden lisäykset ovat pieniä</strong>.</p><p><strong>Julkisen talouden palkkojen</strong> yleiskorotukset <strong>olivat jäissä neljä vuotta</strong>, minkä jälkeen presidentti Putin viime keväänä esitti korotuksia. Federaation, alueiden ja kuntien tasolla ainakin viranhaltijat saivat <strong>yleiskorotukset</strong> vuoden alussa. Lisäksi palkat nousevat edelleen hyvin nopeasti niissä julkisen talouden työntekijäryhmissä, joiden <strong>palkat Putin määräsi</strong> keväällä 2012 kovaan ja pitkään nousuun.&nbsp; &hellip;</p><p>Vanhuuseläkkeiden yleiskorotukset, joita työskentelevät eläkeläiset eivät saa, toteutettiin myös jo vuoden alussa.&nbsp; &hellip;</p><p>Uutena veroetuna myös kaikki eläkeläiset saavat nyt uusitun maaveroalennuksen, joka koskee mm. kotipalstoja. Yksityishenkilöiden omaisuus-, maa- ja kuljetusvälineveroista ennen 1.1.2015 kertyneet perintäkelvottomat rästit, korotukset ja sakot pyyhitään pois. &hellip;</p><p><strong>Julkisen talouden keskipalkan ja keskieläkkeen nousu 2006&ndash;2017,</strong></p><p><strong>ks: <a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201802_2/"><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201802_2/</u></a> </strong></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>Sistema joutuu maksamaan vahingonkorvauksia Venäjän öljyjätti Rosneftille Bashneft-kaupasta</strong></p><p><strong>11.1.2018</strong></p><p><strong>Suurehko öljy-yhtiö Bashneft yksityistettiin</strong> 2000-luvun alussa Bashkortostanin aluejohdolle, jolta suurliikemies Vladimir Jevtushenkovin monialayritys Sistema osti sen muutamia vuosia myöhemmin. Vuonna 2014 Bashneft takavarikoitiin valtiolle laittoman yksityistämisen perusteella ja vuonna 2016 se päätettiin yksityistää uudelleen. Lopulta se myytiin valtion enemmistöomistuksessa olevalle Rosneftille.&nbsp; &hellip;</p><p><strong>Lue: <a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201802_3/"><strong><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201802_3/</u></strong></a> </strong></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>BOFIT viikkokatsaus 01</strong></p><p><strong>4.1.2018</strong></p><p>Vuoden alkukuukausien nousun jälkeen <strong>ruplan kurssi laski</strong> tuntuvasti. Joulukuun keskikurssi oli euroon nähden yli 5 % alempi kuin vuotta aiemmin, vaikkakin dollariin nähden 6 % korkeampi. Kurssi ruplan kauppapainotettuun koriin nähden oli suunnilleen vuodentakaisella tasolla. Vuoden 2016 mataliin lukemiin verrattuna rupla oli viime vuonna lähes 15 % vahvempi niin euroon, dollariin kuin kauppakoriin nähden. Vahvistuminen selittää <strong>Venäjän tuonnin nopean elpymisen</strong>.</p><p>Edellisiin vuosiin verrattuna ruplan kurssikehitys erosi ajoittain selvemmin öljyn hinnasta. Vuoden alkukuukausina ruplaa tuki vaihtotaseen ylijäämä, joka alkuvuodelle tavanomaiseen tapaan oli tuonnin pienuuden vuoksi tuntuva.&nbsp; &hellip;</p><p><strong>Öljyn hinta ja ruplan kurssi 2015&ndash;2017,</strong></p><p><strong>ks: </strong><strong><a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201801_1/"><strong><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201801_1/</u></strong></a></strong></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>Venäjän öljyn putkikuljetuskapasiteetti Kiinaan kaksinkertaistui</strong></p><p><strong>4.1.2018</strong></p><p>Vuoden alussa otettiin käyttöön <strong>Itä-Siperian &ndash; Tyynenmeren öljyputken (ESPO</strong>) Kiinan-haaran laajennus. Nyt öljyn putkikuljetuskapasiteetti Venäjältä Kiinaan on 30 milj. tonnia vuodessa (0,6 milj. tynnyriä päivässä), mutta öljyä viedään paljon myös meritse. <strong>Venäjä ja Kiina nousivat viime vuonna toistensa suurimmiksi yksittäisiksi markkinoiksi öljykaupassa</strong>.</p><p>Kiinan osuus Venäjän öljynviennistä oli noin 20 %, mutta pääosa eli 60 % öljystä meni yhä EU-maihin. Kiinan öljyntuonnissa Venäjän osuus oli noin 14 %, kun Lähi-idästä tuli noin 40 % ja Afrikasta 20 % tuonnista.</p><p>Ennakkotietojen mukaan <strong>Venäjän koko öljynvienti kasvoi viime vuonna prosentilla</strong> ja oli 257 milj. tonnia. Venäjän talousministeriö odottaa viennin pysyvän tänä vuonna suunnilleen viime vuoden tasolla. Vientiä voi hillitä Venäjän OPECin kanssa solmima sopimus tuotantorajoituksista.</p><p><strong>Maakaasuputkia Venäjältä Kiinaan</strong> ei vielä ole, mutta Gazpromin mukaan rakenteilla olevan Siperian Voima -putken ensimmäisestä vaiheesta on nyt valmiina hieman yli puolet. Putken kaasutoimitusten on määrä alkaa joulukuussa 2019.</p><p>Viime vuoden lopulla toimintansa aloittaneen <strong>Jamalin niemimaan LNG-projektin kaasua</strong> saatetaan kuitenkin viedä Kiinaan jo tänä vuonna.</p><p><strong><a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201801_2/"><strong><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201801_2/</u></strong></a></strong></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>IVY-alueen maiden kasvunäkymät epäyhtenäiset</strong></p><p><strong>4.1.2018</strong></p><p>IMF:n tuoreimpien ennusteiden mukaan BKT kasvaa tänä vuonna lähes kaikissa alueen maissa, mutta kasvuvauhti vaihtelee hyvin paljon maittain. Viime vuosina energiantuottajamaiden kasvua on painanut matala öljyn hinta. Tämä on näkynyt mm. Venäjän taloudessa, jonka <strong>heikkous on heijastunut</strong> myös Valko-Venäjän kaltaisiin naapurimaihin, jotka käyvät paljon kauppaa Venäjän kanssa. Vuonna 2016 Valko-Venäjän viennistä 48 % meni Venäjälle. Muista energiantuottajista etenkin Azerbaidžanin talouskehitys jatkuu vaisuna.</p><p><strong>Ukraina on toipunut osittain</strong> talouskriisistään. Kasvu on kuitenkin edelleen hidasta varsinkin, kun otetaan huomioon, että maan BKT:n taso oli vuonna&nbsp;2016 noin 14 % vuoden 2012 tason alapuolella.&nbsp; &hellip;</p><p><strong>BKT:n kasvu eräissä IVY-alueen maissa, % 2016-2019 (e)</strong></p><p><strong>ks: <a href="https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201801_3/"><u>https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201801_3/</u></a> </strong></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>Vielä lopuksi osin retrospektiivisesti:</strong></p><p><strong>BOFIT:n ennuste Venäjän talouskasvusta, julkaistu 28.9.2017:</strong></p><p><strong><em>Venäjän bruttokansantuotteen</em></strong><em> ennustetaan kasvavan <strong>tänä ja seuraavina vuosina 1,5 prosentin</strong> vuosivauhtia öljyn hinnan pysyessä nykytasonsa tuntumassa. Kasvua vetää kotimainen yksityinen kysyntä, joka tukee myös tuonnin reipasta elpymistä. </em></p><p><strong><em>Talouskasvun kestävälle kiihtymiselle ei lähivuosina ole edellytyksiä</em></strong><em>, koska talous toimii jo kapasiteettinsa rajoilla eikä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ole näköpiirissä.</em></p><p><em>Lue lisää: <a href="https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/14927/bve217.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y"><u>https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/14927/bve217.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y</u></a></em></p><p><em>laajuus: 4 sivua.</em></p><p><em>*</em></p><p><strong>Eräitä kommentteja edellä olevan johdosta</strong></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>Venäjän talouskasvun eväät heikot</strong></p><p>Kertauksenomaisesti siteeraan hieman ylempänä olevaa syksyn 2017 aikana viimeisteltyä ennustetta, jonka argumenteista ei juurikaan pysty poikkeamaan:</p><p><strong><em>&rdquo;Talouskasvun kestävälle kiihtymiselle ei lähivuosina ole edellytyksiä</em></strong><em>, koska talous toimii jo kapasiteettinsa rajoilla eikä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ole näköpiirissä.&rdquo;</em></p><p>Tämä jo pitkään vallinnut tila ja sen perustana oleva linjavalinta on lukinnut vähintäinkin yhden tulevan sukupolven ajaksi Venäjän talouskasvun nollan tuntumaan.&nbsp; Venäjä ei tule tavoittelemaan, se ei halua sitä, taloudellisesti kukoistavaa tulevaisuutta.&nbsp; Sen huomio ja intressit ovat toisaalla.</p><p>Kansantaloutena Venäjä on lukinnut itsensä c 1 % BKT-kasvun tasolle.&nbsp; Ratkaiseva on öljytuotteiden maailmanmarkkinahintojen kehitys.&nbsp; Jos hinnat uudelleen romahtavat, BKT putoaa pysyvästi alle yhden prosentin kasvu-uran, ja mahdollisesti jopa &rdquo;pakkasrajan&rdquo; alapuolelle.</p><p><strong>*</strong></p><p><strong>Vuoden 2017 kausitasoitetut tuotantoluvut ovat karskeja</strong></p><p>Venäjän teollisuuden tuotanto vuonna 2017 oli alkuvuoden &rdquo;luisun&rdquo; jälkeen vain 1 % enemmän kuin 2016.&nbsp;</p><p>Kasvun ja kehityksen kannalta olennaisen jalostusteollisuuden lukemat painuivat heikonloppuvuoden vuoksi &rdquo;lähelle nollaa&rdquo;.&nbsp; Kasvua nähtiin lähinnä kaivannaisteollisuudessa, c 2 %.</p><p>Lähinnä pakotteiden heijastumana vauhdittunut Venäjän alkutuotannon kasvu alkoi rykimään sekin loppuvuodesta.&nbsp; Lohduttomuutta lisää tieto siitä, että viljojen ennätyssadon ohella muut sadot enimmäkseen supistuivat.</p><p><strong>*</strong></p><p><strong>Väestö</strong></p><p>Syntyvyyden lasku 2017 (-200.000 vähemmän syntyneitä kuin 2016) toi mieleen 1990-luvun kaikkein ankeimmat vuodet.&nbsp; Syntyvyys väheni kaikilla muilla alueilla, paitsi Tshetsheniassa.</p><p>Kokonaisväestö kasvoi hieman tilastollisessa mielessä: selittävinä tekojöinä ovat pidempään jatkunut nettomaahanmuutto sekä Krimin liitos.</p><p>Syntyneiden määrä Venäjällä laskee 8ainakin) vuoteen 2030, maahanmuuttajien keskimääräistä korkeammista synnytysluvuista huolimatta.</p><p>Väestöllisesti Venäjällä havaitaan kaksi megatrendiä:</p><p>Venäläisväestön suhteellisen osuuden jatkuva ja itseasiassa kiihtyvä supistuminen ei-venäläiseen väestöön verrattuna.</p><p>Toisaalta kaupungistuminen iskee myös Venäjällä: entistä suurempi %-osuus väestöstä asuu ja elää kaupungeissa, erityisesti kymmenessä suurimmassa kaupungissa.&nbsp; Työikäisen ja eritoten koulutetun tuotannollisilla aloilla toimivan ja yliopistollisen koulutuksen saaneiden osuudet suurissa keskuksissa kasvavat.&nbsp; Muualla supistuvat.&nbsp; Tämä omalta osaltaan lisää alueellista eriarvoisuutta ja kansantalouden tuotannon ja tuotosten keskittymistä suuriin keskuksiin.&nbsp; Kaupungit jylläävät, erityisesti Moskova ja Pietari, lähes koko muun maan näivettyessä.&nbsp;</p><p>Väestöruuduista kasvava osa on tyhjiä tai lähes yksinomaan eläkeikäisistä koostuvia.</p><p><strong>*</strong></p><p><strong>Keskus - Alueet</strong></p><p><strong>Venäjän keskusvallan </strong><em>osin pakon edessä osin tarkoituksenmukaisuusperustein kohdentaneen olennaisia osia valtion budjetin vajeesta alueiden niskaan.&nbsp; </em></p><p><em>Jo aikaisemmin suoritettu aluehallinnon johdon järjestely toi kuvernöörien valinnan suoraan Putinin presidentinhallinnon alle. Tätä henkilökohtaista vastuutusta tähdentää presidentin ranking, listaus jokaisen kuvernöörin hallintoalueen olosta ja tilasta sekä niissä vuosittain tapahtuvista muutoksista.&nbsp; </em></p><p><em>Viime vuonna rankin hännistöön juuttunut Karjalan Tasavallan päämies Hudilainen sai lähteä ja uusi mies istutettiin penkkipunnerrukseen.&nbsp; </em></p><p><em>Vastaavasti alueiden, osin holittomastikin, ottamien pankkilainojen &rdquo;kotiutus&rdquo; suoraan keskushallinnon alaisiksi budjettilainoiksi tiivistää tätä keskuksen suorajohtamisen aktiivista roolia.&nbsp; </em></p><p><em>Kuvernöörejä eivät ahdistele enää ja kaveruuttaan erilaisin välirasvauksin vakuuttele alueiden pankinjohtajat ja muut veloittajat, vaan tämäkin suhde on otettu presidentinhallinnon suoraan käteen.&nbsp; </em></p><p><em>Tällä voisi ajatella olevan tervehdyttävä ja korruptatiivista kulttuuria edes vähän siistivä vaikutus, ellei sama tauti vaivaisi uusiakin isäntiä.</em></p><p><strong>*</strong></p><p><strong>Sotilasmenot</strong></p><p>Raportin mukaan; &hellip;</p><p><strong>&rdquo;Federaatiobudjetin menojen kasvu</strong> vuodentakaisesta ripeytyi vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun laskuista jätetään pois vuoden 2016 lopussa <strong>puolustusteollisuudelle (OPK) annettu iso summa pankkivelkojen maksuun</strong>. Koko vuoden menolinja muodostui melko niukaksi, sillä menot kasvoivat 5 % (pl. em. OPK-rahat) eli reaalisesti noin prosentin.</p><p><strong>Puolustusmenot</strong> <strong>vähenivät noin 4 % (pudotus on peräti neljäsosa</strong>, jos vuoden 2016 menoihin lasketaan mukaan em. OPK-summa).</p><p><strong>Sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen</strong> menot kasvoivat nimellisesti prosentin, mutta tässä luokassa paljon lisää varoja kohdennettiin muilta alaeriltä <strong>Venäjän kansalliskaartille</strong>, joka nykyään edustaa tuntuvaa osaa sisäisen turvallisuuden joukoista.&rdquo;</p><p>Lukija jää jossain määrin ymmälle näiden lauseiden edessä.&nbsp; Syyrian sodan, osin yhä jatkuvat, sotatoimimenot sekä imperiumin paluu &ndash;ohjelman edellenkin jatkuvat menot perushankintaohjelmien ja ylläpitokustannusten kanssa ei ihan ymmärrettävällä tavalla taivu tuollaiseen &rdquo;peräti neljäsosan&rdquo; pudotukseen.&nbsp; Etenkin kun otetaan huomioon maanisella tahdilla ylläpidetyt, massiiviset, arvaamattomia miesmääriä ja kalustoja liikutelleet sotaharjoitukset kaikkine menoineen.</p><p>Mutta ehkä siihen on selitys.&nbsp; En usko mihinkään yhteen suureen, vaan moniin suuriin ja olennaisiin selityksiin. Sellaisia ovat budjettitalouden artefaktisuus ja kaikinpuolinen moninaisluonteinen fleksibiliteetti.</p><p>Tästä olkoon esimerkkinä presidentti Putinin &rdquo;pretoriaanikaartin&rdquo; kustannusten kohdentaminen:</p><p><strong>&rdquo;<em>Sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen</em></strong><em> menot kasvoivat nimellisesti prosentin, mutta tässä luokassa paljon lisää varoja kohdennettiin muilta alaeriltä <strong>Venäjän kansalliskaartille</strong>, joka nykyään edustaa tuntuvaa osaa sisäisen turvallisuuden joukoista.&rdquo;</em></p><p>Kenties sotatoimien ja puolustushallinnon menoja on &rdquo;jalkautettu&rdquo; kansalliskaartin menokehykseen ja kehysten ylikin, hyödyntäen siten &rdquo;muilta alaeriltä&rdquo; kohdennettuja panoksia?&nbsp;</p><p>Paljon puhuttu luovuus on näyttäytynyt myöskin virallisen budjetoinnin takana näkymättömissä toimivasta keskusjohtoisesta varjobudjetista tai &ndash;budjeteista virtaavina salaperäisinä erinä.&nbsp; Ehkä silläkin on osansa &rdquo;isossa kuvassa&rdquo;.&nbsp; Missä määrin sitten pelataan kuolleilla sieluilla ja muilla Venäjän perinteisillä elementeillä?&nbsp; Minä vain kysyn.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miten Venäjän talouden käy vuonna 2018?

*

Kokosin Suomen Pankin BOFIT-siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen viimeksi julkaisemasta aineistosta joitakin toteutunutta muutosta ja odotettavissa olevaa tulevaisuutta kuvaavia numeroita ja arvioita.   https://www.bofit.fi/fi/

Esitän ne tässä tiivistettynä kollaasina.  Vahvennukset ja kappaleiden katkaisu VH:n.

*

BOFIT Viikkokatsaus/06

1.2.2018

Venäjällä alkutuotanto kasvanut, jalostusteollisuus ei

Viime vuoden lopulla kausitasoitetun teollisuustuotannon lähes puolen vuoden luisu oikeni. Koko vuonna tuotantoa oli prosentti enemmän kuin vuonna 2016. Lukemaa laski etenkin jalostusteollisuus, jonka viime vuoden kasvu painui heikon loppuvuoden vuoksi lähelle nollaa. Loppuvuonna tuntuva vaikutus oli myös sähkö- ja lämpösektorin tuotannolla, joka supistui epätavallisen lämpimän sään vuoksi. Sektorin tuotanto ei viime vuonna kasvanut. Kaivannaisteollisuuden tuotanto lisääntyi 2 %.

Kasvua rajoitti öljyntuotannon painuminen syksyllä vuodentakaisia huippuja pienemmäksi, OPEC-maiden ja muiden tuottajamaiden sopimusta noudatellen. Koko teollisuuden heikossa menossa vuoden loppua kohden öljyntuotannon rooli oli kuitenkin suhteellisen pieni. …

Maataloustuotanto lisääntyi viime vuonna 2,4 %, joskin kasvu hidastui edellisvuosista. Viljelytuotannon kasvu laantui runsaaseen kahteen prosenttiin, sillä viljojen ennätyssadon ohella muut sadot enimmäkseen vähenivät.  …

Vähittäiskauppa elpyi hiljalleen viime vuoden ajan ja myynnin määrä muodostui runsaan prosentin suuremmaksi kuin vuonna 2016.

Tilastoitu keskipalkka nousi reaalisesti 3,4 %, mutta lähinnä kotitalouksien muiden tulojen vaisu kehitys piti kotitalouksien reaalitulot edelleen hieman pienempinä kuin vuonna 2016. …

Katso vielä tämä:

Venäjän talouden pääsektoreiden reaalinen kehitys 1914-2017: (rullaa alas)

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201805_1/

*

BOFIT Viikkokatsaus/05

1.2.2018

Syntyneiden määrä Venäjällä laski jyrkästi

Viime vuonna Venäjällä syntyi vajaat 1,7 milj. lasta eli 200 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viimeksi syntyneiden määrä väheni näin voimakkaasti 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Kehitys on samansuuntaista koko maassa, sillä syntyneiden määrä väheni viime vuonna kaikilla muilla Venäjän alueilla paitsi Tshetsheniassa.

Taustalla on suurelta osin pitkäaikainen väestörakenteen kehitys, sillä synnytysikäisten naisten määrä on vähentynyt jo yli vuosikymmenen ja samalla syntyneiden lasten määräkin jo useamman vuoden ajan. Etenkin viime vuonna myös syntyvyys laski kuitenkin selvästi, mikä on voinut johtua mm. heikosta taloustilanteesta. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ovat supistuneet jo neljä vuotta peräkkäin (2014-2017, vh].

Ennakkotietojen mukaan Venäjän koko väestö kasvoi kuitenkin hieman myös viime vuonna nettomaahanmuuton ansiosta. Rosstat arvioi Venäjän väkiluvuksi tämän vuoden alussa 146,9 miljoonaa, mutta siitä lähes 2,4 miljoonaa on Venäjän laittomasti itseensä liittämän Krimin niemimaan asukkaita. Rosstatin perusskenaarion mukaan syntyneiden määrän laskeva trendi jatkuu Venäjällä vuoteen 2030 saakka ja samalla luonnollinen väestönkasvu pysyy negatiivisena.  https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201805_3/

*

BOFIT Viikkokatsaus/04

25.1.2018

Venäjän talouden ennustetaan kasvavan suhteellisen hitaasti

IMF:n tuoreessa ennustepäivityksessä ja Maailmanpankin ennusteessa Venäjän BKT:n kasvun odotetaan olevan tänä vuonna 1,7 %. Venäjän keskuspankki ennustaa kasvutahdin olevan samaa luokkaa. Tammikuun Consensus-ennuste on hieman suotuisampi. Ennusteet ovat parantuneet viime kesästä muutamilla desimaaleilla öljynhintaoletusten nousun myötä. Öljyn hinta kohosi vuonna 2017 neljänneksen vuodesta 2016, ja sen vuosikeskiarvo oli noin 53 dollaria. IMF ja Maailmanpankki olettavat hinnan olevan tänä vuonna korkeampi. Venäjän keskuspankin ennusteessa oletus on hieman varovaisempi. Venäjän talousministeriö arvioi BKT:n kasvaneen viime vuonna 1,4–1,8 %.

Globaalitalouden kasvun ennustetaan yleisesti kiihtyvän.

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201804_1/

Venäjän federaatiobudjetti vahvistunut ja vaje supistunut

25.1.2018

Budjetin tulot olivat jälleen vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä merkittävästi vuodentakaista suuremmat, kun vuoden 2016 viimeisen neljänneksen tuloissa ei oteta huomioon valtion Rosneft-öljyjätin osakepaketin myynnistä saatua suurta summaa. Öljy- ja kaasuverotuloja lisäsi öljyn hinnan nousu. Budjetin muut tulot kasvoivat edelleen ripeästi.

Koko vuoden 2017 osalta tulot lisääntyivät 18 % (pl. 2016 Rosneft-rahat). Öljy- ja kaasuverotulot nousivat lähes neljäsosan eli paljon alun perin budjetoitua enemmän. Ylimääräisiä valtion vararahastoon siirrettäviä öljytuloja kertyi runsaasti, sillä Urals-öljyn keskihinta oli viime vuonna 53 dollaria, kun taas vuoden 2017 ensimmäisessä budjetissa hinnaksi oletettiin 40 dollaria. Budjetin muut tulot lisääntyivät 15 % johtuen mm. ALV-tuloista, joiden osuus näistä muista tuloista on yli 55 % ja federaatiobudjetin kaikista tuloista kolmannes. Veroja saatiin kerättyä aiempaa paremmin.

Federaatiobudjetin menojen kasvu vuodentakaisesta ripeytyi vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun laskuista jätetään pois vuoden 2016 lopussa puolustusteollisuudelle (OPK) annettu iso summa pankkivelkojen maksuun. Koko vuoden menolinja muodostui melko niukaksi, sillä menot kasvoivat 5 % (pl. em. OPK-rahat) eli reaalisesti noin prosentin. Puolustusmenot vähenivät noin 4 % (pudotus on peräti neljäsosa, jos vuoden 2016 menoihin lasketaan mukaan em. OPK-summa). Sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen menot kasvoivat nimellisesti prosentin, mutta tässä luokassa paljon lisää varoja kohdennettiin muilta alaeriltä Venäjän kansalliskaartille, joka nykyään edustaa tuntuvaa osaa sisäisen turvallisuuden joukoista.

Federaatiobudjetin vaje oli vuonna 2017 tulojen hyvän kehityksen ansiosta 1,4 % BKT:stä eli alun perin odotettua pienempi. Vuonna 2016 vaje oli lähes 3,5 % BKT:stä. Vaje ilman öljy- ja kaasuverotuloja supistui vuonna 2017 vajaaseen 8 prosenttiin BKT:stä.

Venäjän federaatiobudjetin tulot, menot ja inflaatio 2014–2017

ks. %-muutos, vuosittain; https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201804_2/

*

Venäjän ulkomainen velka kääntyi pieneen kasvuun viime vuonna

25.1.2018

Vuoden lopussa ulkomaisen velan arvo oli noin 530 mrd. dollaria eli 3 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Venäläiset pankit vähensivät ulkomaista velkaansa edelleen, kun taas muiden yritysten ja valtion velka kasvoi. Vuoden lopussa pankeilla oli ulkomaista velkaa 105 mrd., muilla yrityksillä 354 mrd. ja valtiolla 56 mrd. dollaria. Tänä vuonna velkaa erääntyy yhteensä noin 85 mrd. dollaria.

Vuoden 2013 lopun huippulukemista ulkomaisen velan arvo on supistunut 200 mrd. dollarilla. Supistumisesta lähes puolet johtuu kuitenkin valuuttakurssimuutoksista ja etenkin ruplan heikkenemisestä, sillä Venäjän ulkomaisesta velasta noin neljännes on ruplissa. …

Myös Venäjän valtion koko ulkomaisen velan arvo on supistunut vuoden 2013 lopusta lähinnä ruplan heikentymisen vuoksi. Valtio on lyhentänyt dollarimääräistä velkaa, mutta lisännyt ruplamääräistä velkaa. Valtiolla on kuitenkin yhä varsin vähän velkaa: viime vuoden lopussa ulkomaista velkaa oli 56 mrd. dollaria ja kotimaista velkaa 124 mrd. dollaria eli yhteensä noin 11 % BKT:stä.

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201804_3/

*

BOFIT viikkokatsaus 03

18.1.2018 

Venäjän ulkomaankauppa elpynyt edelleen, pääoman ulosvirtaus lisääntyi hieman

Venäjän tulot tavara- ja palveluviennistä kuten myös tavara- ja palvelutuonnin menot olivat edelleen vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä suunnilleen 20 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kasvu tavaratuonnissa oli niin ikään noin 20 % ja venäläisten ulkomaisissa matkailumenoissa edellisten neljännesten tapaan lähes 30 %. Kauppataseen ja vaihtotaseen ylijäämät olivat viimeisellä neljänneksellä huomattavan suuria öljynhinnan nousun lisäämien vientitulojen johdosta.

Venäjän ulkomaankaupalla on takanaan parin vuoden syvä kuoppa. Sen vuoksi tavara- ja palvelukaupan tulot ja menot olivat toipumisestaan huolimatta vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä vielä muutamia prosentteja pienemmät kuin vuonna 2014 ja viidesosan pienemmät kuin vuosina 2012–13.

Yksityistä pääomaa virtasi viime vuoden toisella puoliskolla nettomääräisesti ulkomaille kohtalaisen paljon. Yrityssektorille (pl. pankit) tuli suoria sijoituksia ulkomailta melko vähän

Venäjän maksutaseen keskeiset erät 2015–2017

ks. tästä: https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201803_1/

*

Venäjän valuuttavaranto kasvoi viime vuonna 55 mrd. dollarilla

18.1.2018

Pääosa kasvusta tuli valuuttakurssimuutoksista ja kultavarannosta, kun taas varsinaisten valuuttaoperaatioiden seurauksena varanto kasvoi 23 mrd. dollarilla. Nykyisen rahapolitiikkalinjan mukaisesti Venäjän keskuspankki ei tehnyt suoria interventioita valuuttamarkkinoilla, joten ne eivät vaikuttaneet valuuttavarantoon.  …

Vuoden alussa Venäjän valuuttavaranto oli 433 mrd. dollaria. Siitä kultaa oli 77 mrd. dollaria, SDR- sekä IMF-vastuita 10 mrd. ja loput 347 mrd. dollaria valuuttavaroja. Niistä runsaat 50 mrd. dollaria koostuu öljyrahastovaroista. Valuuttavarat ovat pääosin dollareissa ja euroissa, Kiinan juanin osuus on yhä vain noin 0,1 %.

Venäjän valuuttavaranto on usein käytettyjen nyrkkisääntöjen pohjalta varsin vahvalla tasolla, sillä se kattaa noin 17 kk:n tuonnin tai lyhytaikaisen ulkomaisen velan noin viisinkertaisesti.

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201803_2/

*

Aluebudjettien alijäämät herättävät huolta Venäjällä

18.1.2018

Aluebudjettien (konsolidoitu alue- ja kuntataso) osuus koko julkisen talouden menoista Venäjällä on hieman yli kolmannes.

Aluetason budjetit vastaavat valtaosasta asumiseen, koulutukseen ja kulttuuriin liittyvistä kuluista sekä suuresta osasta terveydenhoitomenoja. Valtaosa julkisen talouden pienipalkkaisista työntekijöistä on alue- ja kuntatasojen palkkalistoilla. Vuoden 2012 jälkeen määrätyt julkisen sektorin palkkojen korotukset ja muut menolisäykset ovatkin rasittaneet etenkin eräiden alueiden budjettitasapainoa.

Alueiden velkaantuminen oli erityisen nopeaa vuosina 2013–15, jolloin useat alueet rahoittivat alijäämäänsä pankkilainoilla.

Vuonna 2015 alueiden velanhoitokuluja leikattiin muuttamalla pankkilainoja keskusvallan myöntämiksi kolmen vuoden budjettilainoiksi. Siitä huolimatta velan hoitokulut ovat muutamilla alueilla muodostuneet ylivoimaisiksi.

Lokakuussa mm. Udmurtia, Hakassia ja Karjalan tasavalta pyysivät julkisesti finanssiministeriöltä apua menojensa rahoittamiseksi. Tänä vuonna erääntyviä budjettilainoja on nyt määrä järjestellä uudelleen lainojen maksuaikaa pidentämällä ja korkoa laskemalla.

Yhteensä aluebudjetit ovat liki tasapainossa, mutta erot alueiden välillä ovat suuria. Alueiden mahdollisuudet supistaa menojaan tai kasvattaa omia tulojaan ovat hyvin rajallisia. …

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201803_3/

*

BOFIT viikkokatsaus 02

Venäjän toinen öljyrahasto tyhjeni

11.1.2018

Reservirahaston loput varat eli noin 17 mrd. dollaria (1 000 mrd. ruplaa) käytettiin suunnitellusti joulukuussa federaatiobudjetin alijäämän kattamiseen.

Kesällä päätetyn mukaisesti Reservirahasto lopetetaan ja Venäjälle jää enää Kansallisen hyvinvoinnin rahasto.

Venäjän öljyrahasto jaettiin vuonna 2008 suhdannevaihtelujen tasoittamiseen tarkoitettuun Reservirahastoon ja eläkemenoihin tarkoitettuun Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon.

Vuosina 2015–2017 Venäjä käytti Reservirahastosta noin 90 mrd. dollaria budjettimenojen rahoittamiseen.

Kansallisen hyvinvoinnin rahaston arvo supistui viime vuonna 7 mrd. dollarilla, kun sitä käytettiin mm. eläkemenoihin. Rahastossa oli tämän vuoden alussa varoja 65 mrd. dollarin (3 750 mrd. ruplan) arvosta. Niistä vajaat 40 mrd. dollaria on likvidejä varoja ja loput sijoitettu mm. pitkäaikaisiin talletuksiin valtionpankeissa ja infrastruktuurihankkeisiin.

Rahastoon on määrä lisätä viime vuonna valtion kassaan karttuneita budjetoitua suurempia öljytuloja finanssiministeri Siluanovin mukaan noin 14 mrd. dollaria (840 mrd. ruplaa). Siten Venäjällä on käytettävissään likvidejä rahastovaroja yhteensä noin 50 mrd. dollaria (3 % BKT:stä).

Rahastosta suunnitellaan käytettävän tänä vuonna budjettialijäämän kattamiseen noin 19 mrd. dollaria (1 100 mrd. ruplaa). Tämän vuoden budjetti on kuitenkin laadittu varsin varovaiselle 44 dollarin öljynhintaoletukselle.

Vuosina 2019–2020 rahastovaroja aiotaan käyttää vain vähän.

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201802_1/

*

Venäläisille julkisista varoista pienehköjä tulojen korotuksia ja verohelpotuksia

11.1.2018

Valtion eri budjettitasoilta maksetut palkat ja eläkkeet putosivat vuosina 2014–2016 reaalisesti hyvin paljon, sillä nimelliskorotukset olivat niukkoja etenkin vuonna 2015 yltyneen inflaation rinnalla.

Viime vuodelle eläkkeiden ja keskeisimpien sosiaalitukien yleiset inflaatiokorotukset palautettiin. Tälle vuodelle ne ja viranhaltijoiden yleiskorotukset on mitoitettu ennustetun inflaation mukaan (vajaat 4 %). Aiempien vaalijaksojen (2007–2008 ja 2011–2012) jättikorotuksiin verrattuna tämän vuoden lisäykset ovat pieniä.

Julkisen talouden palkkojen yleiskorotukset olivat jäissä neljä vuotta, minkä jälkeen presidentti Putin viime keväänä esitti korotuksia. Federaation, alueiden ja kuntien tasolla ainakin viranhaltijat saivat yleiskorotukset vuoden alussa. Lisäksi palkat nousevat edelleen hyvin nopeasti niissä julkisen talouden työntekijäryhmissä, joiden palkat Putin määräsi keväällä 2012 kovaan ja pitkään nousuun.  …

Vanhuuseläkkeiden yleiskorotukset, joita työskentelevät eläkeläiset eivät saa, toteutettiin myös jo vuoden alussa.  …

Uutena veroetuna myös kaikki eläkeläiset saavat nyt uusitun maaveroalennuksen, joka koskee mm. kotipalstoja. Yksityishenkilöiden omaisuus-, maa- ja kuljetusvälineveroista ennen 1.1.2015 kertyneet perintäkelvottomat rästit, korotukset ja sakot pyyhitään pois. …

Julkisen talouden keskipalkan ja keskieläkkeen nousu 2006–2017,

ks: https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201802_2/

*

Sistema joutuu maksamaan vahingonkorvauksia Venäjän öljyjätti Rosneftille Bashneft-kaupasta

11.1.2018

Suurehko öljy-yhtiö Bashneft yksityistettiin 2000-luvun alussa Bashkortostanin aluejohdolle, jolta suurliikemies Vladimir Jevtushenkovin monialayritys Sistema osti sen muutamia vuosia myöhemmin. Vuonna 2014 Bashneft takavarikoitiin valtiolle laittoman yksityistämisen perusteella ja vuonna 2016 se päätettiin yksityistää uudelleen. Lopulta se myytiin valtion enemmistöomistuksessa olevalle Rosneftille.  …

Lue: https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201802_3/

*

BOFIT viikkokatsaus 01

4.1.2018

Vuoden alkukuukausien nousun jälkeen ruplan kurssi laski tuntuvasti. Joulukuun keskikurssi oli euroon nähden yli 5 % alempi kuin vuotta aiemmin, vaikkakin dollariin nähden 6 % korkeampi. Kurssi ruplan kauppapainotettuun koriin nähden oli suunnilleen vuodentakaisella tasolla. Vuoden 2016 mataliin lukemiin verrattuna rupla oli viime vuonna lähes 15 % vahvempi niin euroon, dollariin kuin kauppakoriin nähden. Vahvistuminen selittää Venäjän tuonnin nopean elpymisen.

Edellisiin vuosiin verrattuna ruplan kurssikehitys erosi ajoittain selvemmin öljyn hinnasta. Vuoden alkukuukausina ruplaa tuki vaihtotaseen ylijäämä, joka alkuvuodelle tavanomaiseen tapaan oli tuonnin pienuuden vuoksi tuntuva.  …

Öljyn hinta ja ruplan kurssi 2015–2017,

ks: https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201801_1/

*

Venäjän öljyn putkikuljetuskapasiteetti Kiinaan kaksinkertaistui

4.1.2018

Vuoden alussa otettiin käyttöön Itä-Siperian – Tyynenmeren öljyputken (ESPO) Kiinan-haaran laajennus. Nyt öljyn putkikuljetuskapasiteetti Venäjältä Kiinaan on 30 milj. tonnia vuodessa (0,6 milj. tynnyriä päivässä), mutta öljyä viedään paljon myös meritse. Venäjä ja Kiina nousivat viime vuonna toistensa suurimmiksi yksittäisiksi markkinoiksi öljykaupassa.

Kiinan osuus Venäjän öljynviennistä oli noin 20 %, mutta pääosa eli 60 % öljystä meni yhä EU-maihin. Kiinan öljyntuonnissa Venäjän osuus oli noin 14 %, kun Lähi-idästä tuli noin 40 % ja Afrikasta 20 % tuonnista.

Ennakkotietojen mukaan Venäjän koko öljynvienti kasvoi viime vuonna prosentilla ja oli 257 milj. tonnia. Venäjän talousministeriö odottaa viennin pysyvän tänä vuonna suunnilleen viime vuoden tasolla. Vientiä voi hillitä Venäjän OPECin kanssa solmima sopimus tuotantorajoituksista.

Maakaasuputkia Venäjältä Kiinaan ei vielä ole, mutta Gazpromin mukaan rakenteilla olevan Siperian Voima -putken ensimmäisestä vaiheesta on nyt valmiina hieman yli puolet. Putken kaasutoimitusten on määrä alkaa joulukuussa 2019.

Viime vuoden lopulla toimintansa aloittaneen Jamalin niemimaan LNG-projektin kaasua saatetaan kuitenkin viedä Kiinaan jo tänä vuonna.

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201801_2/

*

IVY-alueen maiden kasvunäkymät epäyhtenäiset

4.1.2018

IMF:n tuoreimpien ennusteiden mukaan BKT kasvaa tänä vuonna lähes kaikissa alueen maissa, mutta kasvuvauhti vaihtelee hyvin paljon maittain. Viime vuosina energiantuottajamaiden kasvua on painanut matala öljyn hinta. Tämä on näkynyt mm. Venäjän taloudessa, jonka heikkous on heijastunut myös Valko-Venäjän kaltaisiin naapurimaihin, jotka käyvät paljon kauppaa Venäjän kanssa. Vuonna 2016 Valko-Venäjän viennistä 48 % meni Venäjälle. Muista energiantuottajista etenkin Azerbaidžanin talouskehitys jatkuu vaisuna.

Ukraina on toipunut osittain talouskriisistään. Kasvu on kuitenkin edelleen hidasta varsinkin, kun otetaan huomioon, että maan BKT:n taso oli vuonna 2016 noin 14 % vuoden 2012 tason alapuolella.  …

BKT:n kasvu eräissä IVY-alueen maissa, % 2016-2019 (e)

ks: https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201801_3/

*

Vielä lopuksi osin retrospektiivisesti:

BOFIT:n ennuste Venäjän talouskasvusta, julkaistu 28.9.2017:

Venäjän bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan tänä ja seuraavina vuosina 1,5 prosentin vuosivauhtia öljyn hinnan pysyessä nykytasonsa tuntumassa. Kasvua vetää kotimainen yksityinen kysyntä, joka tukee myös tuonnin reipasta elpymistä.

Talouskasvun kestävälle kiihtymiselle ei lähivuosina ole edellytyksiä, koska talous toimii jo kapasiteettinsa rajoilla eikä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ole näköpiirissä.

Lue lisää: https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/14927/bve217.pdf?sequence=1&isAllowed=y

laajuus: 4 sivua.

*

Eräitä kommentteja edellä olevan johdosta

*

Venäjän talouskasvun eväät heikot

Kertauksenomaisesti siteeraan hieman ylempänä olevaa syksyn 2017 aikana viimeisteltyä ennustetta, jonka argumenteista ei juurikaan pysty poikkeamaan:

”Talouskasvun kestävälle kiihtymiselle ei lähivuosina ole edellytyksiä, koska talous toimii jo kapasiteettinsa rajoilla eikä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ole näköpiirissä.”

Tämä jo pitkään vallinnut tila ja sen perustana oleva linjavalinta on lukinnut vähintäinkin yhden tulevan sukupolven ajaksi Venäjän talouskasvun nollan tuntumaan.  Venäjä ei tule tavoittelemaan, se ei halua sitä, taloudellisesti kukoistavaa tulevaisuutta.  Sen huomio ja intressit ovat toisaalla.

Kansantaloutena Venäjä on lukinnut itsensä c 1 % BKT-kasvun tasolle.  Ratkaiseva on öljytuotteiden maailmanmarkkinahintojen kehitys.  Jos hinnat uudelleen romahtavat, BKT putoaa pysyvästi alle yhden prosentin kasvu-uran, ja mahdollisesti jopa ”pakkasrajan” alapuolelle.

*

Vuoden 2017 kausitasoitetut tuotantoluvut ovat karskeja

Venäjän teollisuuden tuotanto vuonna 2017 oli alkuvuoden ”luisun” jälkeen vain 1 % enemmän kuin 2016. 

Kasvun ja kehityksen kannalta olennaisen jalostusteollisuuden lukemat painuivat heikonloppuvuoden vuoksi ”lähelle nollaa”.  Kasvua nähtiin lähinnä kaivannaisteollisuudessa, c 2 %.

Lähinnä pakotteiden heijastumana vauhdittunut Venäjän alkutuotannon kasvu alkoi rykimään sekin loppuvuodesta.  Lohduttomuutta lisää tieto siitä, että viljojen ennätyssadon ohella muut sadot enimmäkseen supistuivat.

*

Väestö

Syntyvyyden lasku 2017 (-200.000 vähemmän syntyneitä kuin 2016) toi mieleen 1990-luvun kaikkein ankeimmat vuodet.  Syntyvyys väheni kaikilla muilla alueilla, paitsi Tshetsheniassa.

Kokonaisväestö kasvoi hieman tilastollisessa mielessä: selittävinä tekojöinä ovat pidempään jatkunut nettomaahanmuutto sekä Krimin liitos.

Syntyneiden määrä Venäjällä laskee 8ainakin) vuoteen 2030, maahanmuuttajien keskimääräistä korkeammista synnytysluvuista huolimatta.

Väestöllisesti Venäjällä havaitaan kaksi megatrendiä:

Venäläisväestön suhteellisen osuuden jatkuva ja itseasiassa kiihtyvä supistuminen ei-venäläiseen väestöön verrattuna.

Toisaalta kaupungistuminen iskee myös Venäjällä: entistä suurempi %-osuus väestöstä asuu ja elää kaupungeissa, erityisesti kymmenessä suurimmassa kaupungissa.  Työikäisen ja eritoten koulutetun tuotannollisilla aloilla toimivan ja yliopistollisen koulutuksen saaneiden osuudet suurissa keskuksissa kasvavat.  Muualla supistuvat.  Tämä omalta osaltaan lisää alueellista eriarvoisuutta ja kansantalouden tuotannon ja tuotosten keskittymistä suuriin keskuksiin.  Kaupungit jylläävät, erityisesti Moskova ja Pietari, lähes koko muun maan näivettyessä. 

Väestöruuduista kasvava osa on tyhjiä tai lähes yksinomaan eläkeikäisistä koostuvia.

*

Keskus - Alueet

Venäjän keskusvallan osin pakon edessä osin tarkoituksenmukaisuusperustein kohdentaneen olennaisia osia valtion budjetin vajeesta alueiden niskaan. 

Jo aikaisemmin suoritettu aluehallinnon johdon järjestely toi kuvernöörien valinnan suoraan Putinin presidentinhallinnon alle. Tätä henkilökohtaista vastuutusta tähdentää presidentin ranking, listaus jokaisen kuvernöörin hallintoalueen olosta ja tilasta sekä niissä vuosittain tapahtuvista muutoksista. 

Viime vuonna rankin hännistöön juuttunut Karjalan Tasavallan päämies Hudilainen sai lähteä ja uusi mies istutettiin penkkipunnerrukseen. 

Vastaavasti alueiden, osin holittomastikin, ottamien pankkilainojen ”kotiutus” suoraan keskushallinnon alaisiksi budjettilainoiksi tiivistää tätä keskuksen suorajohtamisen aktiivista roolia. 

Kuvernöörejä eivät ahdistele enää ja kaveruuttaan erilaisin välirasvauksin vakuuttele alueiden pankinjohtajat ja muut veloittajat, vaan tämäkin suhde on otettu presidentinhallinnon suoraan käteen. 

Tällä voisi ajatella olevan tervehdyttävä ja korruptatiivista kulttuuria edes vähän siistivä vaikutus, ellei sama tauti vaivaisi uusiakin isäntiä.

*

Sotilasmenot

Raportin mukaan; …

”Federaatiobudjetin menojen kasvu vuodentakaisesta ripeytyi vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun laskuista jätetään pois vuoden 2016 lopussa puolustusteollisuudelle (OPK) annettu iso summa pankkivelkojen maksuun. Koko vuoden menolinja muodostui melko niukaksi, sillä menot kasvoivat 5 % (pl. em. OPK-rahat) eli reaalisesti noin prosentin.

Puolustusmenot vähenivät noin 4 % (pudotus on peräti neljäsosa, jos vuoden 2016 menoihin lasketaan mukaan em. OPK-summa).

Sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen menot kasvoivat nimellisesti prosentin, mutta tässä luokassa paljon lisää varoja kohdennettiin muilta alaeriltä Venäjän kansalliskaartille, joka nykyään edustaa tuntuvaa osaa sisäisen turvallisuuden joukoista.”

Lukija jää jossain määrin ymmälle näiden lauseiden edessä.  Syyrian sodan, osin yhä jatkuvat, sotatoimimenot sekä imperiumin paluu –ohjelman edellenkin jatkuvat menot perushankintaohjelmien ja ylläpitokustannusten kanssa ei ihan ymmärrettävällä tavalla taivu tuollaiseen ”peräti neljäsosan” pudotukseen.  Etenkin kun otetaan huomioon maanisella tahdilla ylläpidetyt, massiiviset, arvaamattomia miesmääriä ja kalustoja liikutelleet sotaharjoitukset kaikkine menoineen.

Mutta ehkä siihen on selitys.  En usko mihinkään yhteen suureen, vaan moniin suuriin ja olennaisiin selityksiin. Sellaisia ovat budjettitalouden artefaktisuus ja kaikinpuolinen moninaisluonteinen fleksibiliteetti.

Tästä olkoon esimerkkinä presidentti Putinin ”pretoriaanikaartin” kustannusten kohdentaminen:

Sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen menot kasvoivat nimellisesti prosentin, mutta tässä luokassa paljon lisää varoja kohdennettiin muilta alaeriltä Venäjän kansalliskaartille, joka nykyään edustaa tuntuvaa osaa sisäisen turvallisuuden joukoista.”

Kenties sotatoimien ja puolustushallinnon menoja on ”jalkautettu” kansalliskaartin menokehykseen ja kehysten ylikin, hyödyntäen siten ”muilta alaeriltä” kohdennettuja panoksia? 

Paljon puhuttu luovuus on näyttäytynyt myöskin virallisen budjetoinnin takana näkymättömissä toimivasta keskusjohtoisesta varjobudjetista tai –budjeteista virtaavina salaperäisinä erinä.  Ehkä silläkin on osansa ”isossa kuvassa”.  Missä määrin sitten pelataan kuolleilla sieluilla ja muilla Venäjän perinteisillä elementeillä?  Minä vain kysyn.

*

]]>
8 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250610-miten-venajan-talouden-kay-vuonna-2018#comments Presidentti Putin Venäjä Venäjän talouskehitys Wed, 07 Feb 2018 13:41:40 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250610-miten-venajan-talouden-kay-vuonna-2018
Youtubessa luvattu vallankumous http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250460-youtubessa-luvattu-vallankumous <p>Venäjällä piti tapahtua vallankumous 5.&thinsp;11.&thinsp;2017. Sitä on vuodesta 2013 alkaen luvannut YouTube-kanavallaan <strong>Vjatšeslav Maltsev</strong>, viime vuonna Venäjältä paennut eksentrinen oikeistopopulisti.</p><p>Maltsev rikastui 1990-luvulla turvallisuusbisneksillä, mutta hän myi liiketoimintansa ja aloitti erikoisen poliittisen uran, aluksi Saratovin alueen duumassa. Vuoden 2016 vaaleissa hän pääsi yhdeksi entisen pääministerin Mihail Kasjanovin Parnas-puolueen kolmesta valtakunnallisesta kärkiehdokkaasta. Tuolloin Maltsevin vuonna 2011 perustama Youtube-kanava Artpodgotovka (tykistövalmistelu) nousi suosioon. Sen suurimmat yksittäisten videoiden katsojaluvut ovat sadoissa tuhansissa.</p><p>On epäselvää miksi Maltsev valitsi marraskuun viidennen vallankumouspäiväksi. Kenties inspiraatio oli vuonna 2005 ilmestynyt V for Vendetta -elokuva, joka viittaa Guy Fawkesiin, joka yritti räjäyttää Englannin parlamentin 5.&thinsp;11.&thinsp;1605.</p><p>Osa Maltsevin tukijoista otti vallankumoussuunnitelmat tosissaan. Saratovissa liikkeen aktivistin kotoa löydettiin trotyyliä ja polttopulloja. Moskovassa otettiin kiinni ryhmä, joka turvallisuuspalvelu FSB:n mukaan valmisti polttopulloja.<br /><br />Loput kirjoituksesta luettavissa täällä:<a href="http://https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3845072-antti-rautiainen-youtubessa-luvattu-vallankumous">&nbsp;&nbsp;https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3845072-antti-rautiainen-youtubessa-luvattu-vallankumous</a>)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Venäjällä piti tapahtua vallankumous 5. 11. 2017. Sitä on vuodesta 2013 alkaen luvannut YouTube-kanavallaan Vjatšeslav Maltsev, viime vuonna Venäjältä paennut eksentrinen oikeistopopulisti.

Maltsev rikastui 1990-luvulla turvallisuusbisneksillä, mutta hän myi liiketoimintansa ja aloitti erikoisen poliittisen uran, aluksi Saratovin alueen duumassa. Vuoden 2016 vaaleissa hän pääsi yhdeksi entisen pääministerin Mihail Kasjanovin Parnas-puolueen kolmesta valtakunnallisesta kärkiehdokkaasta. Tuolloin Maltsevin vuonna 2011 perustama Youtube-kanava Artpodgotovka (tykistövalmistelu) nousi suosioon. Sen suurimmat yksittäisten videoiden katsojaluvut ovat sadoissa tuhansissa.

On epäselvää miksi Maltsev valitsi marraskuun viidennen vallankumouspäiväksi. Kenties inspiraatio oli vuonna 2005 ilmestynyt V for Vendetta -elokuva, joka viittaa Guy Fawkesiin, joka yritti räjäyttää Englannin parlamentin 5. 11. 1605.

Osa Maltsevin tukijoista otti vallankumoussuunnitelmat tosissaan. Saratovissa liikkeen aktivistin kotoa löydettiin trotyyliä ja polttopulloja. Moskovassa otettiin kiinni ryhmä, joka turvallisuuspalvelu FSB:n mukaan valmisti polttopulloja.

Loput kirjoituksesta luettavissa täällä:  https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3845072-antti-rautiainen-youtubessa-luvattu-vallankumous)

]]>
0 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250460-youtubessa-luvattu-vallankumous#comments Antifasismi Artpodgotovka FSB Venäjä Vjatšeslav Maltsev Sun, 04 Feb 2018 18:51:58 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250460-youtubessa-luvattu-vallankumous
100 vuotta sisällissodasta– kuinka yhtenäinen Suomi on nyt? http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250342-100-vuotta-sisallissodasta-kuinka-yhtenainen-suomi-on-nyt <p>Siinä, missä vuosi 1917 muistetaan Suomen kansan itsenäisyydestä ja yhtenäisyydestä, on vuosi 1918 jäänyt maamme historiaan täysin eri syistä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodan syttymisestä.</p><p>Sisällissota, kansalaissota, vapaussota &ndash; mitä nimeä siitä haluaakaan käyttää. Tuo sota repi maan kahtia jakaen sen punaisiin ja valkoisiin. Joissain osissa Suomea nuo rintamalinjat elävät kuulemma jollain tasolla edelleen.</p><p>Sisällissotia on varmasti yhtä paljon kuin on niitä käyviä maitakin, mutta on asioita, jotka niitä kaikkia yhdistävät.</p><p>Ne syntyvät yhteiskunnan sisäisistä jännitteistä ja kansan tyytymättömyydestä, joihin valtiovalta ei ole pystynyt tarjoamaan ratkaisua. Ja kun kansallinen yhtenäisyys murenee, avaa se oven ulkopuolelta tulevalle vaikuttamiselle. Suomessa tuo näkyi siinä, että jo ennen vuotta 1918 olemassa olleet Saksan ja Venäjän poliittiset intressit Suomea kohtaan saivat nyt mahdollisuuden sekaantua sotaan omien etujensa edistämiseksi.</p><p>Saksa varusteli valkoisia, Venäjä punaisia.</p><p>(Näin maahanmuuttajana on muuten jaksanut ihmetyttää, että mistä ne ovat voineet tietää että kuka on ollut valkoinen ja kuka punainen kun <em>kaikki</em> täällä olivat valkoisia!)</p><p>Olen monesti kuullut sanottavan, että Suomessa tarvittiin toinen sota yhdistämään kansa. Talvisodassa koko kansa taisteli yhteistä vihollista vastaan. Menneisyyden haamut eivät jättäneet Suomea rauhaan tosin tuolloinkaan: ensin se vihollinen oli Venäjä, sitten ajettiinkin takaa saksalaisia.</p><p>Koulun historiankirjojen lisäksi minulla on omakohtaista kokemusta sisällissodasta ja siitä, mihin se pahimmillaan johtaa. Synnyinmaassani Somaliassa sota on kestänyt jo melkein koko elinikäni. Ensin sotaa kävivät kaksi suurinta klaania. Silloinen presidentti oli Darood-klaanista ja häntä vastaan kävi sotaa Hawiye-klaanin johtama armeija. Sota ei päättynyt edes siihen, kun kyseinen presidentti pakeni maasta, vaan sodan voittaneen klaanin kesken syntyi valtataistelu, jonka vaikutukset ovat nähtävissä maan politiikassa tänäkin päivänä.</p><p>Tilanne, jossa kansa nousee toisiaan vastaan ja naapureista tulee toistensa vihollisia on aivan hirveä enkä toivoisi sitä kenellekään. Kauheinta on ollut juuri kuulla, kuinka ihan tavallinen ihminen on usutettu omia naapureitaan vastaan ja tilanne on johtanut siihen, että on pitänyt ampua kuoliaaksi ihminen, jonka kanssa on jakanut arkea koko ikänsä. Näin tehokkaasti se propagandakoneisto meilläkin hommansa hoiti.</p><p>Tavalliselle kansalle X osoitettiin vihollinen Y, jota syyttää kaikesta siitä, miksi heillä olivat asiat huonosti. Tällä perusteltiin sitä, että heitä ja heidän omaisuuttaan vastaan oli oikeutettua hyökätä. Kovin tuttu kuvio monesta muustakin maasta, eikö?</p><p>Suomessa sodasta on vaiettu pitkään. Oikeastaan siitä on alettu puhua vasta viime vuosina. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, miten tuota kipeää ajanjaksoa maan historiassa tullaan tämän vuoden aikana käsittelemään ja minkälaiseen eheytymiseen se kenties johtaa. Joko puhumiseen nyt ollaan valmiita? Vai halutaanko sota yhä haudata niiden kymmenientuhansien siinä tapettujen lailla?</p><p>Itse en uskalla edes arvata, kuinka kauan tulee menemään, ennenkuin Somalian arvet alkavat parantua. Oman sukupolveni (ja sen, joka ei ole rauhaa eläessään nähnytkään) vuoksi kuitenkin toivon, ettei sitä tarvitsisi ihan vuosisataa odottaa.&nbsp; Omani on jo aloittanut työn tämän eteen: viime vuonna Turussa järjestettiin ensimmäinen anteeksiantoseminaari, jonka pohjalta on tarkoituksena kehittää muuallekin maailmaan vietävä konsepti.</p><p>Vain historiansa tuntemalla ja ymmärtämällä voi kansa välttää&nbsp; toistamasta samoja virheitä uudestaan. Kun katson nyt ympärilleni suomalaisessa yhteiskunnassa, minusta tuntuu, ettei se ehkä koskaan tämän 100 vuoden aikana ole ollut näin jakautunut omiin leireihinsä, jotka pitävät toisiaan vihollisina. Samalla näemme taas, miten se mahdollistaa ulkoapäin tulevan vaikutusvallan vahvistumisen. Itänaapurin rahoitus löytyy monen eripuraa Suomessa lietsovan tahon taustalta ja sen informaatiovaikuttaminen on maassamme koko ajan vain selvempää.</p><p>Minkälainen ihme tarvittaisiin yhdistämään kansa nyt? Unohtamaan erimielisyytemme, kenties eri taustoja edustavan moninaisuutemme ja liittoutumaan yhdessä suomalaisuuden alle? Ylpeinä oikeusvaltiostamme, demokratiastamme ja niistä arvoista, joille tämä maa on rakennettu; jotka me kaikki jaamme, ja joita me olemme valmiita tarvittaessa puolustamaan? Ei kai siihen <em>aina</em> sotaa vaadita?&nbsp;</p><p>Pelkät presidentinvaalit siihen tuskin riittiivät. Koska ne seuraavat lätkän maailmanmestaruuskisat taas olivatkaan...?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siinä, missä vuosi 1917 muistetaan Suomen kansan itsenäisyydestä ja yhtenäisyydestä, on vuosi 1918 jäänyt maamme historiaan täysin eri syistä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodan syttymisestä.

Sisällissota, kansalaissota, vapaussota – mitä nimeä siitä haluaakaan käyttää. Tuo sota repi maan kahtia jakaen sen punaisiin ja valkoisiin. Joissain osissa Suomea nuo rintamalinjat elävät kuulemma jollain tasolla edelleen.

Sisällissotia on varmasti yhtä paljon kuin on niitä käyviä maitakin, mutta on asioita, jotka niitä kaikkia yhdistävät.

Ne syntyvät yhteiskunnan sisäisistä jännitteistä ja kansan tyytymättömyydestä, joihin valtiovalta ei ole pystynyt tarjoamaan ratkaisua. Ja kun kansallinen yhtenäisyys murenee, avaa se oven ulkopuolelta tulevalle vaikuttamiselle. Suomessa tuo näkyi siinä, että jo ennen vuotta 1918 olemassa olleet Saksan ja Venäjän poliittiset intressit Suomea kohtaan saivat nyt mahdollisuuden sekaantua sotaan omien etujensa edistämiseksi.

Saksa varusteli valkoisia, Venäjä punaisia.

(Näin maahanmuuttajana on muuten jaksanut ihmetyttää, että mistä ne ovat voineet tietää että kuka on ollut valkoinen ja kuka punainen kun kaikki täällä olivat valkoisia!)

Olen monesti kuullut sanottavan, että Suomessa tarvittiin toinen sota yhdistämään kansa. Talvisodassa koko kansa taisteli yhteistä vihollista vastaan. Menneisyyden haamut eivät jättäneet Suomea rauhaan tosin tuolloinkaan: ensin se vihollinen oli Venäjä, sitten ajettiinkin takaa saksalaisia.

Koulun historiankirjojen lisäksi minulla on omakohtaista kokemusta sisällissodasta ja siitä, mihin se pahimmillaan johtaa. Synnyinmaassani Somaliassa sota on kestänyt jo melkein koko elinikäni. Ensin sotaa kävivät kaksi suurinta klaania. Silloinen presidentti oli Darood-klaanista ja häntä vastaan kävi sotaa Hawiye-klaanin johtama armeija. Sota ei päättynyt edes siihen, kun kyseinen presidentti pakeni maasta, vaan sodan voittaneen klaanin kesken syntyi valtataistelu, jonka vaikutukset ovat nähtävissä maan politiikassa tänäkin päivänä.

Tilanne, jossa kansa nousee toisiaan vastaan ja naapureista tulee toistensa vihollisia on aivan hirveä enkä toivoisi sitä kenellekään. Kauheinta on ollut juuri kuulla, kuinka ihan tavallinen ihminen on usutettu omia naapureitaan vastaan ja tilanne on johtanut siihen, että on pitänyt ampua kuoliaaksi ihminen, jonka kanssa on jakanut arkea koko ikänsä. Näin tehokkaasti se propagandakoneisto meilläkin hommansa hoiti.

Tavalliselle kansalle X osoitettiin vihollinen Y, jota syyttää kaikesta siitä, miksi heillä olivat asiat huonosti. Tällä perusteltiin sitä, että heitä ja heidän omaisuuttaan vastaan oli oikeutettua hyökätä. Kovin tuttu kuvio monesta muustakin maasta, eikö?

Suomessa sodasta on vaiettu pitkään. Oikeastaan siitä on alettu puhua vasta viime vuosina. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, miten tuota kipeää ajanjaksoa maan historiassa tullaan tämän vuoden aikana käsittelemään ja minkälaiseen eheytymiseen se kenties johtaa. Joko puhumiseen nyt ollaan valmiita? Vai halutaanko sota yhä haudata niiden kymmenientuhansien siinä tapettujen lailla?

Itse en uskalla edes arvata, kuinka kauan tulee menemään, ennenkuin Somalian arvet alkavat parantua. Oman sukupolveni (ja sen, joka ei ole rauhaa eläessään nähnytkään) vuoksi kuitenkin toivon, ettei sitä tarvitsisi ihan vuosisataa odottaa.  Omani on jo aloittanut työn tämän eteen: viime vuonna Turussa järjestettiin ensimmäinen anteeksiantoseminaari, jonka pohjalta on tarkoituksena kehittää muuallekin maailmaan vietävä konsepti.

Vain historiansa tuntemalla ja ymmärtämällä voi kansa välttää  toistamasta samoja virheitä uudestaan. Kun katson nyt ympärilleni suomalaisessa yhteiskunnassa, minusta tuntuu, ettei se ehkä koskaan tämän 100 vuoden aikana ole ollut näin jakautunut omiin leireihinsä, jotka pitävät toisiaan vihollisina. Samalla näemme taas, miten se mahdollistaa ulkoapäin tulevan vaikutusvallan vahvistumisen. Itänaapurin rahoitus löytyy monen eripuraa Suomessa lietsovan tahon taustalta ja sen informaatiovaikuttaminen on maassamme koko ajan vain selvempää.

Minkälainen ihme tarvittaisiin yhdistämään kansa nyt? Unohtamaan erimielisyytemme, kenties eri taustoja edustavan moninaisuutemme ja liittoutumaan yhdessä suomalaisuuden alle? Ylpeinä oikeusvaltiostamme, demokratiastamme ja niistä arvoista, joille tämä maa on rakennettu; jotka me kaikki jaamme, ja joita me olemme valmiita tarvittaessa puolustamaan? Ei kai siihen aina sotaa vaadita? 

Pelkät presidentinvaalit siihen tuskin riittiivät. Koska ne seuraavat lätkän maailmanmestaruuskisat taas olivatkaan...?

]]>
61 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250342-100-vuotta-sisallissodasta-kuinka-yhtenainen-suomi-on-nyt#comments Kotimaa Informaatiosota Sisällissota 1918 Suomi Venäjä Yhteiskunta Fri, 02 Feb 2018 19:55:06 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250342-100-vuotta-sisallissodasta-kuinka-yhtenainen-suomi-on-nyt
Onko Suomi varautunut Venäjän kaatumiseen? http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250302-onko-suomi-varautunut-venajan-kaatumiseen <p>Putin valitaan 18.3.2018 Venäjällä uudelle kaudelle hoitamaan presidentinvirkaa. Itäeurooppalaiseen perinteeseen kuuluen Putinin suosio on vähintäänkin niinistömäisissä lukemissa. Tiedämmekö, mitä Putin tulee tekemään Venäjällä seuraavat kuusi vuotta? Onko Suomi varautunut siihen, että Putinin seuraava kausi voi johtaa Venäjällä todelliseen katastrofiin? Putinin tarina ei nimittäin ole mikään menestystarina.</p><p>Putin on viimeisen 10 vuoden aikana ehtinyt hyökätä Georgiaan, Ukrainaan ja Syyriaan. Hän epäonnistui surkeasti Trumpin kanssa eikä enää pysty korjaamaan tilannetta suhteessa maailman ainoaan supervaltaan. Myös Trumpin kädet on Venäjän osalta sidottu loppukauden ajaksi, siitä pitävät huolen jenkkipatriootit ja sikäläinen media, joka herkeämättä etsii syytä Trumpin kaatamiseksi jo kesken kauden.</p><p>Putinin hyökätessä neljä vuotta sitten Ukrainaan, maailmantalous oli jo nousussa ja Venäjän kansallisessa reservirahastossa oli rahaa noin 90 miljardia dollaria, samoin kansallisessa hyvinvointirahastossa. Vähänkään laskupäätä omaava voi todeta, että pahanpäivän rahastoissa oli varoja noin 180 miljardia dollaria. Putinin sodat, ja erityisesti miehitykset Georgiassa, Tsetseniassa, Ukrainassa, Syyriassa ja Moldovassa ovat maksaneet pakotteina ja talouden kurjistumisena muutaman ruplan. Neljässä vuodessa Venäjän talous sakkasi totaalisesti ja reservirahaston 90 miljardia on nyt kokonaan käytetty talouden tukemiseen eikä hyvinvointirahastossakaan ole enää jäljellä kuin 65 miljardia. Näillä näkymin sekin on loppuun käytetty parissa kolmessa vuodessa. Venäjän budjetin alijäämä tulee olemaan vuonna 2018 reilut 20 miljardia dollaria.&nbsp;</p><p>Vaikka Putinin hallussa oleva media ei sitä näytäkään, uutiset Venäjältä kertovat venäläisten yltyvästä rauhattomuudesta ja mielenosoituksista ympäri maata. Erityisesti nuoret ovat alkaneet Venäjällä ikävästi liikehtiä, mikä on Putinille varmuudella kaikkein epämieluisinta. Nuoret ovat yleensä kielitaitoisia, yhä älykkäämpiä ja moderniin tapaan verkottuneita, eli yleensä omilla aivoillaan ajattelevia. He esittävät vallankäyttäjille ikäviä kysymyksiä ja saavat aikaan helposti laajoja mielenilmauksia. Neuvostoliiton ajan nähneet ovat jo keski-ikäisiä tai vanhuksia ja heidän ymmärryksensä Putinin touhuista perustuu vain Putinin itsensä kertomaan. Näinhän se näkyy meissä suomalaisissakin: Mitä vanhempaa kaartia, sen helpommin porukka takertuu Neuvostoliiton helmaan. Omilla aivoillaan ajattelevat löytyvät yleensä vähemmistöistä.</p><p>On lähes selvää, ettei Venäjän talous tule kestämään maailmantalouden vuosia jatkuvaa alamäkeä. Venäjä ei jatkossa pysty tukemaan talouttaan rahastoista, joista enää toinen on käytössä ja sekin kulkee jo höyryillä. Kun maailmantalous aivan näillä näpeillä sakkaa, se tietää huonoja aikoja vuosiksi eteenpäin jopa hyvässä kunnossa oleville valtioille. Mikä on se todennäköisin skenaario Venäjällä, kun rahat loppuvat totaalisesti ja venäläiset lähtevät osoittamaan mieltään vallanpitäjiä kohtaan? Historia on opettanut, että kun sisäisesti alkaa mennä huonosti, läheltä etsitään yhteinen vihollinen ja aletaan sotia. Putin on jo kertonut avoimesti, että Nato on Venäjän vihollinen. Venäjällä on kansan keskuuteen jo neljä vuotta syötetty sitä, että myös EU on Venäjälle uhka. Suomessa presidentti Niinistö piti vaalipuheissaan EU:n muuttumista Venäjällä uhkaksi sellaisena muutoksena lähiympäristössä, että Suomen tulisi ottaa Nato-jäsenyys harkintaan. Tiedoksi Niinistölle: EU on jo nyt uhka venäläisille, ainakin venäläisten itsensä mielestä.&nbsp;</p><p>Kysymys kuuluukin: Onko Suomi varautunut? &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Putin valitaan 18.3.2018 Venäjällä uudelle kaudelle hoitamaan presidentinvirkaa. Itäeurooppalaiseen perinteeseen kuuluen Putinin suosio on vähintäänkin niinistömäisissä lukemissa. Tiedämmekö, mitä Putin tulee tekemään Venäjällä seuraavat kuusi vuotta? Onko Suomi varautunut siihen, että Putinin seuraava kausi voi johtaa Venäjällä todelliseen katastrofiin? Putinin tarina ei nimittäin ole mikään menestystarina.

Putin on viimeisen 10 vuoden aikana ehtinyt hyökätä Georgiaan, Ukrainaan ja Syyriaan. Hän epäonnistui surkeasti Trumpin kanssa eikä enää pysty korjaamaan tilannetta suhteessa maailman ainoaan supervaltaan. Myös Trumpin kädet on Venäjän osalta sidottu loppukauden ajaksi, siitä pitävät huolen jenkkipatriootit ja sikäläinen media, joka herkeämättä etsii syytä Trumpin kaatamiseksi jo kesken kauden.

Putinin hyökätessä neljä vuotta sitten Ukrainaan, maailmantalous oli jo nousussa ja Venäjän kansallisessa reservirahastossa oli rahaa noin 90 miljardia dollaria, samoin kansallisessa hyvinvointirahastossa. Vähänkään laskupäätä omaava voi todeta, että pahanpäivän rahastoissa oli varoja noin 180 miljardia dollaria. Putinin sodat, ja erityisesti miehitykset Georgiassa, Tsetseniassa, Ukrainassa, Syyriassa ja Moldovassa ovat maksaneet pakotteina ja talouden kurjistumisena muutaman ruplan. Neljässä vuodessa Venäjän talous sakkasi totaalisesti ja reservirahaston 90 miljardia on nyt kokonaan käytetty talouden tukemiseen eikä hyvinvointirahastossakaan ole enää jäljellä kuin 65 miljardia. Näillä näkymin sekin on loppuun käytetty parissa kolmessa vuodessa. Venäjän budjetin alijäämä tulee olemaan vuonna 2018 reilut 20 miljardia dollaria. 

Vaikka Putinin hallussa oleva media ei sitä näytäkään, uutiset Venäjältä kertovat venäläisten yltyvästä rauhattomuudesta ja mielenosoituksista ympäri maata. Erityisesti nuoret ovat alkaneet Venäjällä ikävästi liikehtiä, mikä on Putinille varmuudella kaikkein epämieluisinta. Nuoret ovat yleensä kielitaitoisia, yhä älykkäämpiä ja moderniin tapaan verkottuneita, eli yleensä omilla aivoillaan ajattelevia. He esittävät vallankäyttäjille ikäviä kysymyksiä ja saavat aikaan helposti laajoja mielenilmauksia. Neuvostoliiton ajan nähneet ovat jo keski-ikäisiä tai vanhuksia ja heidän ymmärryksensä Putinin touhuista perustuu vain Putinin itsensä kertomaan. Näinhän se näkyy meissä suomalaisissakin: Mitä vanhempaa kaartia, sen helpommin porukka takertuu Neuvostoliiton helmaan. Omilla aivoillaan ajattelevat löytyvät yleensä vähemmistöistä.

On lähes selvää, ettei Venäjän talous tule kestämään maailmantalouden vuosia jatkuvaa alamäkeä. Venäjä ei jatkossa pysty tukemaan talouttaan rahastoista, joista enää toinen on käytössä ja sekin kulkee jo höyryillä. Kun maailmantalous aivan näillä näpeillä sakkaa, se tietää huonoja aikoja vuosiksi eteenpäin jopa hyvässä kunnossa oleville valtioille. Mikä on se todennäköisin skenaario Venäjällä, kun rahat loppuvat totaalisesti ja venäläiset lähtevät osoittamaan mieltään vallanpitäjiä kohtaan? Historia on opettanut, että kun sisäisesti alkaa mennä huonosti, läheltä etsitään yhteinen vihollinen ja aletaan sotia. Putin on jo kertonut avoimesti, että Nato on Venäjän vihollinen. Venäjällä on kansan keskuuteen jo neljä vuotta syötetty sitä, että myös EU on Venäjälle uhka. Suomessa presidentti Niinistö piti vaalipuheissaan EU:n muuttumista Venäjällä uhkaksi sellaisena muutoksena lähiympäristössä, että Suomen tulisi ottaa Nato-jäsenyys harkintaan. Tiedoksi Niinistölle: EU on jo nyt uhka venäläisille, ainakin venäläisten itsensä mielestä. 

Kysymys kuuluukin: Onko Suomi varautunut?                 

]]>
14 http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250302-onko-suomi-varautunut-venajan-kaatumiseen#comments Maailmantalous Turpo Venäjä Fri, 02 Feb 2018 09:37:03 +0000 pasi majuri http://majuripasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250302-onko-suomi-varautunut-venajan-kaatumiseen
Seuraavat presidentinvaalit: 18.3.2018 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250090-seuraavat-presidentinvaalit-1832018 <p>Kävin eilen Kostamuksen parturissa ja, kuten aina ennenkin, juttelimme yhtä sun toista tämän 1980-luvun alussa Kamtšatkan niemimaalta tulleen naisen kanssa. Hän onnitteli Niinistön valinnasta ja oli yllättävän hyvin perillä äänisaaliin suuruudesta. Kun ruvettiin puhumaan Venäjän tulevista presidentinvaaleista ja Putinin vastaehdokkaista, hän totesi ykskantaan: Pavel Grudinin on &quot;varas&quot; ja Ksenia Sobštak on &quot;ilotyttö&quot;. Ei jäänyt epäselväksi ketä hän äänestää.</p><p>Nyt kun kotimaan hieman tylsähköt presidentinvaalit ovat jo takana, voidaan ryhtyä keskittymään itänaapurimme vastaaviin. Vai onko niistä tulossa tylsät? Tiedossa on, että Kremlin tavoitteena on 70/70, tarkoittaen Putiniille 70 %:n kannatus, 70:n äänestysprosentilla. Vastaavat luvut olivat meillä siis 62,7/69,9.</p><p>Tähän asti kaikki meni &quot;pääkonttorin&quot; tarkan strategian mukaisesti. Marraskuussa räväkkä Aleksei Navalnyi suljettiin pois ehdokkaiden joukosta (ja viime lauantaina mies joutui taas arrestiin). Pieni pelko on siinä, että Navalnyin julistama laaja vaaliboikotti jollain tavalla heikentää jo muutenkin laimeata äänestysintoa.</p><p>Viime joulukuun lopulla (23.12.2017) tapahtui kuitenkin pieni yllätys. Venäjän kommunistinen puolue nimitti ehdokkaaksi Pavel Grudinin:in, pitkäaikaisen puheenjohtajansa sijasta (Gennadi Zhuganov, 73 v). Kuka tämä uusi mies on ja mikä on hänen ohjemansa?</p><p>Pavel Grudinin syntyi vuonna 1960 Moskovassa&nbsp;ja opiskeli siellä mekaniikan insinööriksi maataloustekniikan yliopistossa. Vuodesta 1995 Grudinin on toiminut Moskovan liepeillä sijaisevan Lenin-sovhoosin toimitusjohtajana. Perinteisestä nimestään huolimatta kyse on agrofirma ja osakeyhtiö, joka on yksi suurimmista hedelmien ja kasvisten tuottajista Moskovan tarpeisiin sekä Venäjän suurin mansikoiden tuottaja. Lisäksi tämä yli 4000 hehtaarin tila tuottaa lihaa ja maitoa. Liikevaihto on koko ajan noussut, etenkin elintarvikkeiden tuontikiellon seurauksena, ja on nyt noin 35 miljoonaa euroa vuositasolla. Zhuganov ja kommunistit ovat jo pitkään olleet ihastuneita tästä mallitilasta, joka heidän mielestään on keidas kovan kapitalismin keskellä (ks <a href="https://www.youtube.com/watch?v=jJahnWr4Utk">VIDEO</a>&nbsp;vuodelta 2013: &quot;Совхоз им. Ленина - уголок социализма посреди криминальной России&quot;/<em>Leninsovhoosi - sosialismin nurkka rikollisen Venäjän keskellä</em>). Grudinin:in tila maksaa paremmat palkat, vuokraa asuntoja edullisesti ja huolehtii seudun lasten ja eläkeläisten päivähoidosta. Vaikka Grudinin oli vuoteen 2011 asti Putinin &quot;Yhtenäinen Venäjä&quot;-puolueen jäsen, niin nyt mies puhuu kuin aito kommunisti. Samalla hän käyttää taitavasti Navalnyin kovia väitteitä omaksi hyväksi: &quot;<em>Erosin Yhtenäinen Venäjä-puolueesta ennen kuin siitä tuli huijareiden ja varkaiden puolue!</em>&quot;.&nbsp;</p><p>Grudininin poliittinen perusajatus on köyhyyden vastainen taistelu. Omassa manifestissaan Grudinin esittää presidentin kausien rajoittamista perustuslailla kahteen ja talousjärjestelmän lännestä riippuvuuden vähentämistä (investointeihin ei enää &quot;spekulaatiorahaa&quot; lännestä). Hän haluaa, että 10 % valtionbudjetista ohjataan maaseudun ja maatalouden kehittämiseen. Suuryritysten ja raaka-aineiden ottaminen takaisin valtion haltuun kuuluu hänen tavoitteisiinsa. Grudininin mielestä Venäjän pitäisi lähteä&nbsp;Maailman kauppajärjestöstä&nbsp;(WTO), johon Venäjä vihdoin liittyi vuonna 2012. Hänen mielestään Venäjällä pitäisi luopua&nbsp;arvonlisäverosta, joka muodostaa kolmanneksen valtion verotuloista ja on veroista suurituottoisin. Näin elintarvikkeiden hinnat laskisivat eläkeläisten kannalta siedettävälle tasolle. Grudinin on erityisen vihainen oligarkeille ja sanoi:&nbsp;&nbsp;&quot;Нельзя быть богатым в бедной стране&quot; (&quot;Köyhässä maassa ei saa olla rikas!&quot;). Tämän perusteella voidaan olettaa, että hän saa ainakin 15 % äänistä, joka on KPRF-puolueen perinteinen osuus äänestäjistä. Hän kertoo kannattavansa &quot;saksalaista, sosiaalista markkinataloutta&quot;..</p><p><strong>Systeemioppositio</strong></p><p>Kreml on taitava ohjaamaan yleistä mielipidettä, erityisesti television avulla. Monille onkin ollut hämmästyttävää, miten nopeasti Grudinin pääsi osallistumaan televisiokeskusteluihin ja jopa suoriin lähetyksiin. Siellä hänen selkokielensä vaikutti sen verran hyvin, että tuoreet mielipidetutkimukset ennustivat jo nyt yli 8 % kannatuksen tälle tähän asti täysin tuntemattomalle tulokkaalle. Pavel Grudinin rohkeni myös arvostella Putinia julkisesti, jolloin melko nopeasti käynnistyi sikäläisen median säätömekanismi. Yhtäkkiä Grudininista ilmestyi epäedullisimpia uutisia. Kun hän arvosteli uusrikkaiden rahan vientiä maasta, kävikin ilmi, että hän itse omisti viisi pankkitiliä Itävallassa. Samalla paljastui, että hän omistaa peräti 43 % suurtilan osakkeista ja että hän tienasi viimeisten kuuden vuoden aikana yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Tuon jälkeen Grudinin ilmoitti julkisesti, että kyseiset itävaltalaiset pankkitilit on suljettu ja että niitä käytettiin ainoastaan perheen hiihtolomien takia. Kun somessa ja Komsomolskaja Pravda-lehdessä arvosteltiin hänen tammikuun hiihtolomansa, mies vastasi, että he käyvät vain ihan tavallisissa hiihtokeskuksissa (&quot;<em>St.Moritz:issa en ole koskaan käynyt</em>&quot;). Tuollaisen mielipidemuokkauksen teho kävi minulle eilen selväksi, kun parturi sanoi miehen olevan varas..Säätömekanismi toimii hienosti.</p><p>Kuitenkin Kremlin taholta niin Pavel Grudinin kuin Ksenia Sobštak (&quot;Olen kaikkia vastaan&quot;) ovat hyödyllisiä ehdokkaita, koska heidän kauttaan yleinen tyytymättömyys saadaan ohjatusti hallintaan. Siksi puhutaan Venäjällä <a href="https://helperia.ru/a/chto-takoje-sistemnaja-oppozicija"><em>systeemioppositiosta</em></a>, joka sinänsä on ovela keskintö. Ksenia Sobštak (Putinin perheystävä ja Pietarin kuuluisan Anatoli Sobštakin tytär) ansaitsisi erillisen blogin. Hänen bravourinsa oli siinä, että rohkeni suoraan sanoa, ettei Krim kuulu Venäjälle ja että Kreml rikkoi kansainvälisiä sopimuksia sen valloituksen yhteydessä. Ehkä sellainenkin blogi joskus tulee. Joka tapauksessa omalla tavallaan tylsät/kiinnostavat presidentinvaalit ovat tulossa itänaapuriimme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kävin eilen Kostamuksen parturissa ja, kuten aina ennenkin, juttelimme yhtä sun toista tämän 1980-luvun alussa Kamtšatkan niemimaalta tulleen naisen kanssa. Hän onnitteli Niinistön valinnasta ja oli yllättävän hyvin perillä äänisaaliin suuruudesta. Kun ruvettiin puhumaan Venäjän tulevista presidentinvaaleista ja Putinin vastaehdokkaista, hän totesi ykskantaan: Pavel Grudinin on "varas" ja Ksenia Sobštak on "ilotyttö". Ei jäänyt epäselväksi ketä hän äänestää.

Nyt kun kotimaan hieman tylsähköt presidentinvaalit ovat jo takana, voidaan ryhtyä keskittymään itänaapurimme vastaaviin. Vai onko niistä tulossa tylsät? Tiedossa on, että Kremlin tavoitteena on 70/70, tarkoittaen Putiniille 70 %:n kannatus, 70:n äänestysprosentilla. Vastaavat luvut olivat meillä siis 62,7/69,9.

Tähän asti kaikki meni "pääkonttorin" tarkan strategian mukaisesti. Marraskuussa räväkkä Aleksei Navalnyi suljettiin pois ehdokkaiden joukosta (ja viime lauantaina mies joutui taas arrestiin). Pieni pelko on siinä, että Navalnyin julistama laaja vaaliboikotti jollain tavalla heikentää jo muutenkin laimeata äänestysintoa.

Viime joulukuun lopulla (23.12.2017) tapahtui kuitenkin pieni yllätys. Venäjän kommunistinen puolue nimitti ehdokkaaksi Pavel Grudinin:in, pitkäaikaisen puheenjohtajansa sijasta (Gennadi Zhuganov, 73 v). Kuka tämä uusi mies on ja mikä on hänen ohjemansa?

Pavel Grudinin syntyi vuonna 1960 Moskovassa ja opiskeli siellä mekaniikan insinööriksi maataloustekniikan yliopistossa. Vuodesta 1995 Grudinin on toiminut Moskovan liepeillä sijaisevan Lenin-sovhoosin toimitusjohtajana. Perinteisestä nimestään huolimatta kyse on agrofirma ja osakeyhtiö, joka on yksi suurimmista hedelmien ja kasvisten tuottajista Moskovan tarpeisiin sekä Venäjän suurin mansikoiden tuottaja. Lisäksi tämä yli 4000 hehtaarin tila tuottaa lihaa ja maitoa. Liikevaihto on koko ajan noussut, etenkin elintarvikkeiden tuontikiellon seurauksena, ja on nyt noin 35 miljoonaa euroa vuositasolla. Zhuganov ja kommunistit ovat jo pitkään olleet ihastuneita tästä mallitilasta, joka heidän mielestään on keidas kovan kapitalismin keskellä (ks VIDEO vuodelta 2013: "Совхоз им. Ленина - уголок социализма посреди криминальной России"/Leninsovhoosi - sosialismin nurkka rikollisen Venäjän keskellä). Grudinin:in tila maksaa paremmat palkat, vuokraa asuntoja edullisesti ja huolehtii seudun lasten ja eläkeläisten päivähoidosta. Vaikka Grudinin oli vuoteen 2011 asti Putinin "Yhtenäinen Venäjä"-puolueen jäsen, niin nyt mies puhuu kuin aito kommunisti. Samalla hän käyttää taitavasti Navalnyin kovia väitteitä omaksi hyväksi: "Erosin Yhtenäinen Venäjä-puolueesta ennen kuin siitä tuli huijareiden ja varkaiden puolue!". 

Grudininin poliittinen perusajatus on köyhyyden vastainen taistelu. Omassa manifestissaan Grudinin esittää presidentin kausien rajoittamista perustuslailla kahteen ja talousjärjestelmän lännestä riippuvuuden vähentämistä (investointeihin ei enää "spekulaatiorahaa" lännestä). Hän haluaa, että 10 % valtionbudjetista ohjataan maaseudun ja maatalouden kehittämiseen. Suuryritysten ja raaka-aineiden ottaminen takaisin valtion haltuun kuuluu hänen tavoitteisiinsa. Grudininin mielestä Venäjän pitäisi lähteä Maailman kauppajärjestöstä (WTO), johon Venäjä vihdoin liittyi vuonna 2012. Hänen mielestään Venäjällä pitäisi luopua arvonlisäverosta, joka muodostaa kolmanneksen valtion verotuloista ja on veroista suurituottoisin. Näin elintarvikkeiden hinnat laskisivat eläkeläisten kannalta siedettävälle tasolle. Grudinin on erityisen vihainen oligarkeille ja sanoi:  "Нельзя быть богатым в бедной стране" ("Köyhässä maassa ei saa olla rikas!"). Tämän perusteella voidaan olettaa, että hän saa ainakin 15 % äänistä, joka on KPRF-puolueen perinteinen osuus äänestäjistä. Hän kertoo kannattavansa "saksalaista, sosiaalista markkinataloutta"..

Systeemioppositio

Kreml on taitava ohjaamaan yleistä mielipidettä, erityisesti television avulla. Monille onkin ollut hämmästyttävää, miten nopeasti Grudinin pääsi osallistumaan televisiokeskusteluihin ja jopa suoriin lähetyksiin. Siellä hänen selkokielensä vaikutti sen verran hyvin, että tuoreet mielipidetutkimukset ennustivat jo nyt yli 8 % kannatuksen tälle tähän asti täysin tuntemattomalle tulokkaalle. Pavel Grudinin rohkeni myös arvostella Putinia julkisesti, jolloin melko nopeasti käynnistyi sikäläisen median säätömekanismi. Yhtäkkiä Grudininista ilmestyi epäedullisimpia uutisia. Kun hän arvosteli uusrikkaiden rahan vientiä maasta, kävikin ilmi, että hän itse omisti viisi pankkitiliä Itävallassa. Samalla paljastui, että hän omistaa peräti 43 % suurtilan osakkeista ja että hän tienasi viimeisten kuuden vuoden aikana yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Tuon jälkeen Grudinin ilmoitti julkisesti, että kyseiset itävaltalaiset pankkitilit on suljettu ja että niitä käytettiin ainoastaan perheen hiihtolomien takia. Kun somessa ja Komsomolskaja Pravda-lehdessä arvosteltiin hänen tammikuun hiihtolomansa, mies vastasi, että he käyvät vain ihan tavallisissa hiihtokeskuksissa ("St.Moritz:issa en ole koskaan käynyt"). Tuollaisen mielipidemuokkauksen teho kävi minulle eilen selväksi, kun parturi sanoi miehen olevan varas..Säätömekanismi toimii hienosti.

Kuitenkin Kremlin taholta niin Pavel Grudinin kuin Ksenia Sobštak ("Olen kaikkia vastaan") ovat hyödyllisiä ehdokkaita, koska heidän kauttaan yleinen tyytymättömyys saadaan ohjatusti hallintaan. Siksi puhutaan Venäjällä systeemioppositiosta, joka sinänsä on ovela keskintö. Ksenia Sobštak (Putinin perheystävä ja Pietarin kuuluisan Anatoli Sobštakin tytär) ansaitsisi erillisen blogin. Hänen bravourinsa oli siinä, että rohkeni suoraan sanoa, ettei Krim kuulu Venäjälle ja että Kreml rikkoi kansainvälisiä sopimuksia sen valloituksen yhteydessä. Ehkä sellainenkin blogi joskus tulee. Joka tapauksessa omalla tavallaan tylsät/kiinnostavat presidentinvaalit ovat tulossa itänaapuriimme.

]]>
11 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250090-seuraavat-presidentinvaalit-1832018#comments Presidentinvaalit Systeemioppositio Venäjä Vladimir Putin Tue, 30 Jan 2018 09:13:17 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250090-seuraavat-presidentinvaalit-1832018
Euroopan unioni & yhteinen puolustus – enemmän kuin osiensa summa? http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250081-euroopan-unioni-yhteinen-puolustus-enemman-kuin-osiensa-summa <p>On puhuttu paljon Euroopan yhteisestä puolustuksesta, jopa liittovaltiosta. Äkkiseltään tämä kuulostaa mahtipontiselta, ja myös Suomi on kiinnostunut siitä, etenkin jos sitä kautta saataisiin Naton tapaiset turvatakuut (muiden maiden apu) kriisin sattuessa kohdalle. Näin etenkin, kun Natoon ei ilmeisesti voida mennä, mutta EU:ssa kuitenkin ollaan.</p> <p>Mutta onko puolustusyhteistyö tai liittovaltio kuitenkaan todellisuudessa enemmän kuin osiensa summa? Vaikka näissä malleissa &ldquo;poolattaisiin&rdquo; resursseja, jopa veroja yhteiseen kirstuun, niin olisiko Euroopan yhteinen puolustus loppupeleissä <u>enemmän kuin</u> vaikkapa Saksan ja Ranskan puolustus?</p> <p>Suomi voi seistä &ndash; jos se vain niin haluaa, yksin Kristuksessa, kuten talvisodan päivinä. Tällä tavoin se voi kestää minkä tahansa uhan. Niin sanottu Tukholman profetia vuodelta 1984 kertoo, että &ldquo;Länsi-Saksasta&rdquo; ei tule apua Venäjän hyökätessä, sillä sen armeijat ovat lyöty ja hajallaan. Siksi ulkopuoliseen, &quot;eurooppalaiseen&quot; apuun ei kannata luottaa kriisin sattuessa.</p> <p>Olisi mielestäni naiivia ajatella, että kriisin sattuessa Venäjä etenisi pelkästään Suomeen. Se tulee sotimaan monilla rintamilla. Erityisesti Keski-Eurooppa, Saksan etupiiri, tulee olemaan kuumaa aluetta. Riittäisikö sieltä joukkoja Suomeen? Epäilen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On puhuttu paljon Euroopan yhteisestä puolustuksesta, jopa liittovaltiosta. Äkkiseltään tämä kuulostaa mahtipontiselta, ja myös Suomi on kiinnostunut siitä, etenkin jos sitä kautta saataisiin Naton tapaiset turvatakuut (muiden maiden apu) kriisin sattuessa kohdalle. Näin etenkin, kun Natoon ei ilmeisesti voida mennä, mutta EU:ssa kuitenkin ollaan.

Mutta onko puolustusyhteistyö tai liittovaltio kuitenkaan todellisuudessa enemmän kuin osiensa summa? Vaikka näissä malleissa “poolattaisiin” resursseja, jopa veroja yhteiseen kirstuun, niin olisiko Euroopan yhteinen puolustus loppupeleissä enemmän kuin vaikkapa Saksan ja Ranskan puolustus?

Suomi voi seistä – jos se vain niin haluaa, yksin Kristuksessa, kuten talvisodan päivinä. Tällä tavoin se voi kestää minkä tahansa uhan. Niin sanottu Tukholman profetia vuodelta 1984 kertoo, että “Länsi-Saksasta” ei tule apua Venäjän hyökätessä, sillä sen armeijat ovat lyöty ja hajallaan. Siksi ulkopuoliseen, "eurooppalaiseen" apuun ei kannata luottaa kriisin sattuessa.

Olisi mielestäni naiivia ajatella, että kriisin sattuessa Venäjä etenisi pelkästään Suomeen. Se tulee sotimaan monilla rintamilla. Erityisesti Keski-Eurooppa, Saksan etupiiri, tulee olemaan kuumaa aluetta. Riittäisikö sieltä joukkoja Suomeen? Epäilen.

]]>
6 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250081-euroopan-unioni-yhteinen-puolustus-enemman-kuin-osiensa-summa#comments Euroopan puolustus Euroopan unioni Turpo Venäjä Yhteinen puolustus Tue, 30 Jan 2018 06:57:03 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250081-euroopan-unioni-yhteinen-puolustus-enemman-kuin-osiensa-summa
Muotisana "tolkku" = lainasana "толк" http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250031-muotisana-tolkku-lainasana-tolk <p>Kuulin tolkku-sanan ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa kun silloinen, jo edesmennyt lankomies totesi Helsingin <em>sikalassa</em> (Kapteenikadun ravintola &quot;Sea Horse&quot;), että aikoo tällä kertaa ottaa sen verran viinaksia jotta saadaan &quot;tolkku pois&quot;. Silloin olin (hollantilaisena mamuna) asunut Suomessa vasta muutaman vuoden. Siitä lähtien tuo kiinnostava sana on jäänyt mieleeni kunnes se palasi taas yleiseen käyttöön erään iisalmelaisen kirjoituksen kautta, jossa yritettiin selittää kansamme kahta, pientä ääripäätä, joiden välissä on suuren enemmistön &quot;tolkun väki&quot;. Tänään sininen kansanedustaja käyttää tolkku-sanaa bloginsa otsikossa ja myös presidentti Niinistö on viitannut tuolla sanalla tähän samaan enemmistöön, uunipankkopojan ohella.</p><p>Valitettavan harva meistä puhuu venäjää (vain 2,5 % Suomen väestöstä) ja jo pelkästään siksi on paikallaan todeta, että tämä &quot;uusi&quot; muotisana on puhdasta lainatavaraa ja todiste kotomaamme ikivanhasta monikulttuurisuudesta. Ilmaisu on muun muassa ollut käytössä Pohjois-Venäjän vanhauskovaisten keskuudessa ja kulkenut aikojen kuluessa myös meidän kieleemme.</p><p><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%BE%D0%BB%D0%BA" title="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%BE%D0%BB%D0%BA">https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%BE%D0%BB%D0%BA</a></p><p><a href="https://dic.academic.ru/dic.nsf/dmitriev/5372/%D1%82%D0%BE%D0%BB%D0%BA" title="https://dic.academic.ru/dic.nsf/dmitriev/5372/%D1%82%D0%BE%D0%BB%D0%BA">https://dic.academic.ru/dic.nsf/dmitriev/5372/%D1%82%D0%BE%D0%BB%D0%BA</a></p><ul><li><p><strong>Толк</strong> - järki, tolkku, hyöty</p></li><li><p><strong>Толковый</strong> - järkevä, selittävä</p></li><li><p><strong>Без</strong>&nbsp;<strong>толку</strong> - tolkuton,&nbsp;&quot;tolkku pois&quot;, järjetön</p></li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuulin tolkku-sanan ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa kun silloinen, jo edesmennyt lankomies totesi Helsingin sikalassa (Kapteenikadun ravintola "Sea Horse"), että aikoo tällä kertaa ottaa sen verran viinaksia jotta saadaan "tolkku pois". Silloin olin (hollantilaisena mamuna) asunut Suomessa vasta muutaman vuoden. Siitä lähtien tuo kiinnostava sana on jäänyt mieleeni kunnes se palasi taas yleiseen käyttöön erään iisalmelaisen kirjoituksen kautta, jossa yritettiin selittää kansamme kahta, pientä ääripäätä, joiden välissä on suuren enemmistön "tolkun väki". Tänään sininen kansanedustaja käyttää tolkku-sanaa bloginsa otsikossa ja myös presidentti Niinistö on viitannut tuolla sanalla tähän samaan enemmistöön, uunipankkopojan ohella.

Valitettavan harva meistä puhuu venäjää (vain 2,5 % Suomen väestöstä) ja jo pelkästään siksi on paikallaan todeta, että tämä "uusi" muotisana on puhdasta lainatavaraa ja todiste kotomaamme ikivanhasta monikulttuurisuudesta. Ilmaisu on muun muassa ollut käytössä Pohjois-Venäjän vanhauskovaisten keskuudessa ja kulkenut aikojen kuluessa myös meidän kieleemme.

https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%BE%D0%BB%D0%BA

https://dic.academic.ru/dic.nsf/dmitriev/5372/%D1%82%D0%BE%D0%BB%D0%BA

  • Толк - järki, tolkku, hyöty

  • Толковый - järkevä, selittävä

  • Без толку - tolkuton, "tolkku pois", järjetön

]]>
22 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250031-muotisana-tolkku-lainasana-tolk#comments Äidinkieli Monikielisyys Naapurit Venäjä Mon, 29 Jan 2018 12:47:33 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250031-muotisana-tolkku-lainasana-tolk